Eventan hallitus

16.05.19 Esseen kirjoittaja: Jasmiina Servo
Kirjapisteet: 3
Kirja: Risto Siilasmaa | Useita luennoitsijoita | Useita eri kirjoittajia
Kirjan kirjoittaja: Paranoidi optimisti | Tulevaisuuden hallitusosaaminen -kurssi | Useita eri artikkeleita
Kategoriat: Johtaminen

Eventan hallitus

 

Eventan hallitus oli pitkään kumileimasimena toimiva elin. Vuosi sitten keväällä valittu uusi hallitus halusi lähteä muuttamaan passiivisia toimintatapoja. Olimme vuoden 2019 alussa Y-kampuksella Tulevaisuuden hallitusosaaminen -kurssilla, jotta pääsisimme oppimaan hallitustyöskentelyn ammattilaisilta oikeita, hyväksi havaittuja toimintatapoja. Päätimme kirjoittaa hallitustyöskentelystä kolmiosaisen soluesseesarjan kevään aikana. Halusimme esseissämme hyödyntää oppimaamme ja miten voimme viedä asiat käytäntöön tiimissämme.

 

Ensimmäinen soluessee käsitteli hallituksen työkenttää http://esseepankki.proakatemia.fi/hallituksen-tyokentta/, toinen essee painottui käsittelemään hallituksen laatimia strategioita sekä skenaarioajattelua http://esseepankki.proakatemia.fi/yhden-kahvipoydan-johtaminen/ (tässä esseessä mukana Valuen Oskari Avotie).  Tämän esseesarjamme viimeisen tuotoksen tavoitteena on pohtia sitä, miten rakennetaan Eventan omistajantahto ja mietitään, millainen olisi paras hallitus Eventan tulevaisuutta ajatellen. Essee on Susanna Leinosen ja Jasmiina Servon yhteistuotos hallitusesseitten sarjaan.

 

Omistajan, hallituksen ja johdon rooli

 

“Ydintehtävä on yhteisvastuullisesti johtaa yrityksen asioita siten, että päätavoitteena on yhtiön menestyminen osakkeenomistajien ja muiden yhdinsidosryhmien viitoittamaan suuntaan.”

-Institute of Directors, London (Salminen 2019.)

 

Enston omistajasukuun kuuluva Marjo Miettinen ja hallitusammattilainen Harri Kerminen ovat sitä mieltä, että menestyvä yritys tarvitsee suunnan. Roolijaon toimiessa hallitus toteuttaa omistajan tahtotilaa. (Boardwiev 2015.) Peilatessamme hallituskurssilta saatuja oppejamme pohdimme pitkään, mitä kehitettävää nykyisen hallituksemme toiminnassa vielä on. Tajusimme, ettei hallituksellamme ole kovin pitkälle kantavaa strategiaa. Tästä mainitsimmekin edellisessä strategioita ja skenaarioita pohtivassa esseessämme. Ennen strategian tekemistä hallituksella tulee olla tarkkaan tiedossa, mihin päin yritystä halutaan viedä. Valaistuimme tajutessamme, ettemme ole tehneet missään vaiheessa kunnon omistajastrategiaa eli omistajantahtoa. Päätimme korjata kompastuskiven pitämällä hallituspajan.

Annoimme pajan ennakkotehtäväksi tutustua omistajan, hallituksen ja johdon rooliin kokonaisuutena. Hallituksella on yli 200 lakisääteistä tehtävää. Tähän kuuluu muun muassa:

  • Huolehtia yhtiön hallinnosta sekä toiminnan asianmukaisuudesta
  • Edistää huolellisesti toimien yhtiön etua
  • Huolehtia, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
  • Edustaa yhtiötä
  • Huolehtia, että yhtiöllä on toimintakelpoinen hallitus. (Salminen 2019.)

Laajemmin hallituksen tehtävistä pääset lukemaan aikaisemmin mainitusta Hallituksen työkenttä -esseestä http://esseepankki.proakatemia.fi/hallituksen-tyokentta/.

Alla kuva, jossa näkyy paremmin kokonaiskuva omistajien, hallituksen ja muissa johtotehtävissä toimivien roolitus. Kuvaa voi tulkita niin, että kaikki lähtee omistajista ja omistajastrategiasta valuen alaspäin yhtiökokoukselle, jossa valitaan hallitus ja tehdään yhtiötä koskevat merkittävimmät päätökset. Hallitus puolestaan vastaa muun muassa liiketoimintastrategiasta sekä muista strategisista päätöksistä. Toimitusjohtaja valmistelee strategian ja jalkauttaa sen yhtiön toimintaan.

 

Omistajan, hallituksen ja johdon rooli. (Salminen 2019.)

 

Hallituksen tulee toteuttaa omistajan tahtotilaa

 

Usein yrityksillä on liiketoimintastrategia. Liian usein se kuitenkin perustuu tiedon puutteessa oletuksille siitä, mitä omistajat haluavat. Omistajastrategialla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintastrategia ja operatiivinen toiminta rakennetaan tukevalle pohjalle. Yrityksen hallituksen ja operatiivisen johdon toiminta helpottuu huomattavasti tiedettäessä, mitä omistajat yhtiöltä odottavat. Osakkaiden suhde yritykseen on erilainen ja tahtotiloja on yhtä monta kuin omistajia. PK-yrityksen omistajastrategia tulisikin tarkistaa muutaman vuoden välein ja aina, kun mukaan tulee uusia osakkaita. (Keski-Suomen Kauppakamari 2016.) Tahtotiloista on tarkoitus luoda yksi yhteinen omistajastrategia (Salminen 2019).

Jokaisen hyväksymä, kirjattu omistajastrategia antaa toiminnan suunnittelulle vakautta ja pitkäjänteisyyttä sitouttaen omistajat yhteiseen pyrkimykseen. Omistajastrategia yksilöi arvot, mission ja vision. Se kuvaa osakkaiden hyväksymän riskitason ja kasvuodotukset. Lisäksi omistajastrategiasta käy ilmi, milloin ja millä ehdoilla osakkaat ovat valmiita luopumaan omistuksestaan. Tämä kertoo, mitä omistajat sallivat, kieltävät ja odottavat. (Keski-Suomen Kauppakamari 2016.)

 

On tärkeätä pohtia liikevaihdon ja liikevoiton kasvattamista. Kasvuun panostaminen pienentää yleensä lyhyellä tähtäimellä yhtiön tulosta, mutta pitkällä tähtäimellä ne kasvattavat sekä liikevaihtoa että liikevoittoa. Kummatkin näistä ovat erittäin tärkeitä tekijöitä arvioitaessa yhtiön arvoa. Omistajien on päätettävä, halutaanko panostaa nopeaan kasvuun vai rakentaa yhtiötä hitaammin ja riskittömämmin. (Keski-Suomen Kauppakamari 2016.)

 

Tiivistettynä omistajastrategiassa tulisi ottaa seuraaviin asioihin kantaa:

  • Omistajien tavoitteet: omistajien unelma, kasvu, tulos, osingonjako, riskitaso
  • Omistus tulevaisuudessa: perheyhtiö, sukupolvenvaihdos, myynti, lisää omistajia, henkilöomistus
  • Muita asioita, joihin omistajat voivat ottaa kantaa: arvot, toimintaperiaatteet, “big or great?”, yhteiskuntavastuu, henkilöstö- ja palkitsemispolitiikka, kansainvälistyminen, laatu ja niin edelleen. (Salminen 2019.)

 

Ennakkotehtävän toisessa osassa esittelimme teoriapuolessa tiivistetysti, mitä omistajanstrategiassa tulisi ottaa huomioon. Annoimme tehtäväksi jokaisen tiimiläisemme pohtia omaa tahtotilaansa yrityksemme suhteen ja kirjata asioita paperille. Pajapäivän saapuessa aloitimme pajan perinteisellä Eventan halikierroksella, josta siirryimme fiiliskierrokseen. Fiiliskierroksen kävimme kysymällä, mikä fiilis ennakkotehtävästä jäi. Samalla kävimme yhdessä lävitse kaikki ennakkomateriaalit. Ennakkotehtävän ja yhdessä dialogin kautta aloimme muodostaa runkoa yhdestä yhteisestä omistajatahdosta.

 

Yhteisellä dialogilla seuraavat asiat nousivat esiin ja ne pystyivät kaikki omistajat allekirjoittamaan:

  • unelmien projektitoimisto eli yhteinen tarkoitus
  • miljoonamursut eli 1 000 000 € kokonaisliikevaihto vuoden 2020 loppuun mennessä
  • miljoonamursut pitävät sisällään kokemuksen huipputiimistä tarkoittaen meille ammattimaisuutta, tehokkuutta, oppia ja tukea sekä tuntihinnan kasvattamista
  • Eventan toiminta lakkautetaan vuoden 2020 lopulla.

 

Hallituksen valitseminen

 

Hallituksen jäseniksi valitaan yleensä henkilöitä, joilla on syvällinen asiantuntemus joltain yrityksen menestyksen kannalta oleelliselta alalta ja/tai kokemusta yrityksen johtamisesta. Kokonaisuutena hallituksella tulisi olla kokemusta kaikilta yrityksen toiminnan ja toimintaympäristön osa-alueilta.

Siilasmaa (2018.)

 

Pajan kulkiessa eteenpäin aloimme kyseenalaistaa, miten hallitus kannattaisi valita. Viime hallitusvaaleissa muodostamaamme hallitusta ei ollut teoriapohjalla koitettu mitata. Hallituksen valintaprosessissa tärkeätä on:

  • ymmärryksen muodostaminen yhtiön tilanteesta ja mihin yhtiö pyrkii
  • hallituksen tulevan kompetenssi-tarpeen arviointi
  • nykyisen hallituksen jäsenten sopivuuden arviointi
  • johtopäätösten teko; ketkä jatkavat hallituksessa, ketkä eivät
  • systemaattisen hakuprosessin käynnistäminen sopivien ehdokkaiden etsimiseksi. (Liljeroos 2019.)

 

Uudistumisen ja kehittymisen kannalta tulee suhtautua kriittisesti seuraaviin jäsenvalintoihin:

  • entiset johtoryhmän jäsenet
  • pitkään yhtiön palveluksessa olleet (esim. entinen toimitusjohtaja)
  • nykyinen toimitusjohtaja. (Liljeroos 2019.)

 

Yleensä hallituksen jäseneksi ei kannata valita

  • ominaisuuksiltaan passiivisia tai käytännöstä vieraantuneita
  • “besser wissereitä”, jotka haluavat vain neuvoa ja konsultoida
  • henkilöitä, jotka haluavat yhtiön toimitusjohtajaksi
  • henkilöitä, joilla ei ole riittävästi aikaa
  • henkilöitä, joiden kanssa on hankala neuvotella. (Liljeroos 2019.)

 

Hallitukseen ei tule valita pelkästään seuraavista syistä:

  • ystävää tai sukulaista
  • poliittisin perustein
  • julkisuuden henkilöä, nimekästä businessihmistä. (Liljeroos 2019.)

Hallituksen valitseminen. (Liljeroos 2019.)

 

Yllä olevia asioita tarkastellessa tulee ehdottomasti ottaa huomioon, että hallituksemme ja johtoportaamme on tähän asti tiiviisti muodostunut meistä omistajista itsestään. Tämä ei ole harvinainen tilanne sinänsä,  vaan esimerkiksi start up:eissa on alkuvaiheessa hyvin yleistä erilaisten roolien sekoittuminen. Dialogimme pajassa oli hyvin rehellistä. Pohdimme nykyisen hallituksen vaihtumista keväällä Eventan osuuskunnan vuosikokouksessa, jossa myös tilinpäätös hyväksytään. Kysyimme hallituksessa jatkamishaluista Samuelilta, nykyiseltä hallituksen puheenjohtajalta. Ensimmäinen vastaus tuli kierrellen. Toinen vastaus sen sijaan oli hyvin rehellinen Henkan pamauttaessa suoran ja terävän toteamuksen Samuelille. Näin Samuel totesi, että ei halua jatkaa hallituksessa. Pajassa näin ollen päätimme äänestää uuden hallituksen vuosikokouksessa.

 

Päätimme pajassa, että business leader Tuomas lähtee yhdessä johtoryhmän kanssa avaamaan omistajatahdon kokonaisiksi lauseiksi ja sen jälkeen käymme yhdessä läpi sen omistajien kesken. Tällä avaamisella halusimme varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet kohdat samalla tavalla ja meillä on yhteneväinen yksi omistajastrategia. Tiimissämme on ennen käynyt isoja ymmärryseroja yhteisiä tavoitteita ja määränpäitä sopiessamme, joten nyt halusimme ehdottomasti välttää tilanteen toistumisen.

 

Hallitustyö kasvuyhtiöissä ja start up:eissa

 

Y-kampuksen Tulevaisuuden hallitusosaaminen -kurssilla yksi osio keskittyi hallitustyöskentelyyn start up:eissa ja kasvuyhtiöissä. Näiden hallitustoiminta vaatii monesti nopeampia liikkeitä ja reagointia muuttuviin tilanteisiin. Omistajantahto tietyllä tapaa korostuu, koska hallituksella täytyy olla erittäin selkeä suunta sille, mihin omistajat haluavat tähdätä. Tähdätäänkö maltilliseen kasvuun, räjähdysmäiseen kasvuun vai kenties yhtiön saattamiseksi myyntikuntoon? Kasvuyhtiössä yksi hallituksen keskeinen tehtävä on nimenomaan hakea yritykselle kasvua. Jos kasvunpaikka on löytynyt, hallitukselta edellytetään fokusointia. Jos yrityksellä ei ole kasvupohjaa, hallituksen tehtävä on hakea kasvumahdollisuuksia (Veijalainen 2018).

Erilaisia hallitusmuotoja kasvuyhtiöissä ovat muun muassa:

  • osakkaita (& tuttuja)
  • osakkaita & enkeleitä
  • osakkaita & pääomasijoittajia
  • osakkaita & riippumattomia jäseniä
  • projektihallitus (esim. rahoitukseen sidottu)
  • advisory board (& paperihallitus)
  • osakkuuteen/rahoitukseen sidottu jäsenyys
  • täysin riippumaton hallitus (Keränen 2019.)

 

Näkökulma start up -yrityksen hallitustoimintaan on tulevaisuudessa melko todennäköisesti monelle meistä ajankohtainen. Näkisimme, että Eventan ja sen jäsenten tulevaisuuteen liittyy monenlaisia ajatuksia ja ideoita kasvuyhtiössä toimimisesta.

 

Vuoden 2019 Tiimidiilissä yhtenä kategoriana oli start up. Tiimimme kehitteli epipen-ratkaisun. Tiimimme tarkoitus on lähteä viemään tätä ideaa eteenpäin ihan tosissaan. Tavoitteemme on saada siitä aikaiseksi suomalainen start up, uutta teknologiaa hyödyntävä kotimainen innovaatio yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Jotta saamme omaa start uppiamme vietyä maailmalle niin se vaatii tietenkin sen, että jossain vaiheessa perustamme tätä tarkoitusta varten osakeyhtiön ja sille toimivan hallituksen.

 

Epipen-ratkaisun kohdalla hallitusmuotona voisi toimia osakkaiden ja pääomasijoittajien yhdistelmä tai mahdollisesti projektihallitus. Projektihallitus olisi toiminnassa sen aikaa, että tuote saataisiin kansainvälisille markkinoille ja mahdollisesti siinä vaiheessa, kun tuote olisi vakiinnuttanut paikkansa markkinoilla niin olisi aika vaihtaa hallitusta.

 

Tälle start up -idealle olisi ehdottomasti suurta hyötyä myös advisory boardin hyödyntämisestä. Advisory board voi olla varsinaisen hallituksen tukena, vaikka kyseessä ei olisikaan paperihallitus.

 

Ideamme tulevaisuus voisi hyvinkin olla nopeassa kasvussa ja yrityksen saattamisessa myyntikuntoon. Oma osaamisemme tuskin riittää niin pitkälle, kuin projekti vaatii ja toisaalta uskomme myös, että projekti kerää suurta kiinnostusta kansainvälisillä markkinoilla. Lisensointi voisi olla yksi vaihtoehto muiden joukossa.

 

Kohti uutta

 

“Kun omistajastrategia on parin viikon prosessissa saatu kirjalliseen muotoon ja jokainen osakas on siihen sitoutunut, tavallisin kysymys on: miksi emme tehneet tätä aikaisemmin?”

– yrittäjä, kasvuyritysvaliokunnan puheenjohtaja, Seppo Sneck (Keski-Suomen Kauppakamari 2016).

 

Nyt omistajatahto on valmis ja osuuskunnan vuosikokous on 1,5 viikon kuluttua. Jännityksellä jäämme odottamaan, kuinka hallituksen jäseniksi hakijoista muodostetaan omistajastrategiaa toteuttava hallitus.  On mielenkiintoista nähdä, onnistuuko uusi hallitus, yhdessä johtoryhmän kanssa, luotsaamaan yrityksemme vakaamman kasvun tielle. Omistajantahto tulee varmasti olemaan olennainen osa Eventassa käytävää keskustelua jatkossa, kun toteutamme liiketoimintaamme. Tulemme peilaamaan tekemisiämme ja uusia projekteja omistajantahdon kautta sekä uskallamme kyseenalaistaa sen, meneekö osuuskuntamme oikeaan suuntaan vai ei.

 

Lähteet

 

Boardwiev. 2015. Omistajan tahtotila ohjaa hallitusta. Julkaistu 2015. Luettu 15.5.2019. https://dif.fi/wp-content/uploads/2018/03/Kaksoishaastattelu-Marjo-Miettinen-ja-Harri-Kerminen.pdf

 

Keränen, R. 2019. Hallitustyö kasvuyhtiössä ja start up:eissa. Luento. Tulevaisuuden hallitusosaamisen kurssi. 12.2.2019. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.

 

Keski-Suomen Kauppakamari. 2016. Omistajastrategia ohjaa kasvua. Julkaistu 18.4.2016. Luettu 15.5.2019. https://kskauppakamari.fi/fi-fi/article/blogi/omistajastrategia-ohjaa-kasvua/297/

 

Liljeroos, J. 2019. Hallituspartnerit ry hallituksen puheenjohtaja. Onnistuminen hallitustyössä. Luento. Tulevaisuuden hallitusosaaminen kurssi. 22.1.2019. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.

 

Salminen, I. 2019. HHJ puheenjohtaja.  Hallituksen asemointi. Luento.

Tulevaisuuden hallitusosaaminen kurssi 15.1.2019. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampere.

 

Siilasmaa, R. 2018. Paranoidi optimisti. Näin johdin Nokiaa murroksessa. 1.painos. Helsinki: Tammi.

 

Veijalainen, J. 2018. Kasvuyhtiön hallituksella on yksi keskeinen tehtävä. Kauppalehti. Julkaistu 21.6.2018. Luettu 16.5.2019. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kasvuyhtion-hallituksella-on-yksi-keskeinen-tehtava/3a2fce87-5218-312e-b977-f269f538036e

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!