Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Esimiehinä oleminen, työhaastattelut ja palautteen anto



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Esimiehenä olemisessa on paljon hienoja asioita, mutta siitä löytyy myös haasteita. Se, että olet esimiehenä tiukka, ei tarkoita, ettet voisi olla rento. Pystyt pitämään oman auktoriteetin ja olemaan silti yhteistyökykyinen alaisten kanssa. Esimiehellä on monta eri osa-aluetta mitä hänen tulee osata ja jokainen voi kehittää itseään johtajana joka päivä. Käyn lyhyesti läpi millainen on rento, mutta tiukka esimies ja mitä asioita itse haluaisin kehittää johtajana tulevaisuudessa. Rennosti tiukka, on juuri se, mitä itse haluaisin olla.

Rento, mutta tiukka

Jotta voit olla hyvä esimies, on sinun tunnistettava oma persoonallisuutesi. Jos sinusta tuloshakuisuus ja pilkuntarkka viilaaminen on sinun juttusi, ei välttämättä asioiden esittäminen rennosti ole sinun juttusi, mutta se ei estä sinua esittää asioita rennolla esiintymistavalla. Palautetta voi antaa monessa eri muodossa, kuhan varmistaa alaisen ymmärtävän palautteen. Tärkeintä palautteessa on kuitenkin tunnesitoisuus, minkä hyvä esimies tuo palautteessa esille. Esimiehen toivotaan olevan oikeudenmukainen, tällä viitataan myös siihen, että hänen on ymmärrettävä ihmisten eroavaisuudet, eikä voi odottaa kaikilta samaa määrää työtä samalla aikataululla. Hyvä esimies osaa ottaa alaiset yksilöinä ja suhtautua heihin sellaisina. Tavoitteellinen ja tuloksellinen johtaminen ei tule onnistumaan, jos työntekijä ei jo alusta asti tiedä, mitkä ovat työpaikan perustoiminnot ja mikä on hänen oman työnsä vaikutus lopputulokseen. Alaisen pitää pystyä hahmottamaan koko firman toiminta edes jollakin asteella, vaikkei sitä aivan täysin ymmärtäisikään. Esimiehen tehtävään kuuluu luoda tiukkojen tavoitteiden kylkeen halutavoitteet, tavoitteet, joihin alaiset haluavat päästä. Halutavoitteet löydetään yhdessä alaisen kanssa ja ne rakennetaan alaisten keskellä. Valehdella voi aina, mutta kun kerran jää kiinni, se vie uskottavuuden ikuisesti. Esimies on rehellinen tai hän ei ole esimies. Hyvän esimiehen on tärkeä muistaa, harjoittelu tekee mestarin, niin esimiehenä kuin alaisena.

Oma visio työhaastattelusta

Työhaastatteluja on erilaisia, mutta yleisin tuntuu olevan yksinkertainen haastattelutilanne, jossa työnantaja kyselee kysymyksiä ja työnhakija vastaa niihin. Tämän työhaastattelutavan suurimpana kompastuskivenä pidetäänkin työnantajan kysymyksiä mihin haastateltava vastaa vain kyllä tai ei. Työnhakija on usein tilanteessa jännittynyt ja ei pysty tuoda omaa luonnettaan esiin kyllä tai ei vastauksilla.

Rento, mutta tiukka, esimies osallistaa haastateltavaa. Hän haluaa työnhakijan mielipiteitä ja kysyykin miksi, miltä tuntui, mitä arvosti, mistä innostui -tyyppisiä kysymyksiä perinteisten mitä- ja koska-kysymysten sijaan. Tilanteen jännittävyydestä hän pyrkii pääsemään eroon heti alussa, pienellä small talk -vaiheella jutellen esimerkiksi säästä tai muuten kysymällä kuulumisia. Tällä esimies pyrkii laskemaan heidän tasoeroaan haastattelun aikana.

Itselläni ei juuri ole kokemusta työhaastatteluista, koska olen päässyt suosittelujen kautta töihin, mutta tulevaisuudessa yrittäjyydestä haaveillessani minulla on mielikuva millaisena työhaastattelun tahtoisin pitää. Työhaastatteluun valittaessa, on jo tarkistettu hakijan lähettämät paperit, joten en halua kiinnittää liikaa painoa niiden tutkimiseen. Työhaastattelu olisi kierros yrityksessä, pieni tutustuminen mitä työ tulisi olemaan ja samalla kävellessä kysymysten esittäminen. Lopuksi hetki toimistossa, missä voidaan käydä tarvittavat paperit ja kierroksen aika kysymättä jääneet kysymykset. Pyrkisin luomaan työhaastattelussa mahdollisimman rennon ilmapiirin, jolloin työnhakijasta saa kaiveltua oman luonteen kunnolla esille. Tällöin ei tule valittua ihmistä, joka on vain papereiden perusteella hyvä ja osaa vastata hyvin kyllä tai ei -kysymyksiin. Tämä rajaa kyllä haastattelu pieneen määrään haastateltavia, näin ei pysty haastattelemaan 30 ihmistä, mutta muutaman työnhakijan haastattelussa voisi toimia. Tämä on siis oman visioni onnistuneesta ja rennosta työhaastattelusta, missä kuitenkin käydään tärkeät asiat läpi.

Palautteen annon maisteritutkinto

Palautteen antoa on niin montaa erilaista kuin palautteen antajaa. Tämän takia jokaisen esimiehen on opittava oma tyylinsä antaa palautetta. Palautteen annossa tärkeintä ei ole kertoa onnistuneet ja epäonnistuneet asiat, kyllä työntekijä itse tietää, missä on epäonnistunut. Rennosti tiukka esimies pystyy sitouttamaan alaisen palautteeseen. Käydään yhdessä läpi miten jatkossa voimme tehdä toisin tai miten jatkossa tehdään samalla tavalla, tässä tärkeintä on esimiehen ja alaisen suhde. Heidän suhteensa pitäisi olla vähän kuin parisuhde, ilman yhteistä asuntoa tai vapaa-aikaa. Luottamuksen tulee olla molemmin puolista ja kommunikoinnin helppoa. Tällöin alainen luottaa esimiehen mielipiteeseen samalla kun alainen uskaltaa kertoa tuoda oman mielipiteensä esimiehelle.

Opin itse armeijassa hampurilaispalautteen käytön. Yksinkertaisuudessaan ensin annetaan hyvää palautetta, jonka jälkeen käydään läpi kehitettävät asiat ja lopuksi käydään vielä positiivinen palaute läpi. Periaatteessa sämpylä pohjalle, siihen pihvi väliin ja lopuksi sämpylän kansi päälle ja palaute eli hampurilainen on valmis.

Edellä mainittuun tapaan on helppoa sitoa alainen mukaan ja päästään yhdessä keskustelemaan asioista. Esimies voi aluksi kysyä alaisten mielestä hyvin menneet asiat työstä, jonka jälkeen lisää oman mielipiteen. Tämän jälkeen käydään yhdessä kehitettävät asiat läpi, niin esimiehen kuin alaisen näkökulmasta, ja lopuksi esimies voi sitoa esimerkiksi projektin hyvin menneet asiat nippuun. Näin on helppo käydä läpi positiivinen ja kehitettävä palaute yhdessä ja lopuksi jää hyvä fiilis positiivisen palautteen kautta. Tähän tulisi jokaisen esimiehen pyrkiä, koska jos palautteen annossa puhuu pelkästään esimies, ei alainen tunne olevansa arvostettu kun hänen mielipidettään ei kuunnella. Tällöin ei synny suhdetta jossa olisi luottamusta toisiinsa.

I’m out

Ilkka Haapalainen avaa kirjassaan Rennosti tiukka esimies, kirjan nimenkin mukaisesti tiukan, mutta rennon esimiehen toimintatapoja. Olen miettinyt työhaastattelun toteutusta jo pidempään ja kirjassa tuli erinomaisia esimerkkejä siitä, miten hyvää työhaastattelua johdetaan eteenpäin. Myös palautteen annon laadusta, oikea aikaisuudesta ja palautteen annon laadusta oli erittäin painavaa tekstiä. Suomessa monella esimiehellä olisi syytä lukea kirja ja pohtia tekemisiään uusilta näkökulmilta. Kirjassa käydään johtamista paljon laajemmin läpi kuin tässä esseessä, mutta kirjoittamani asiat koski itseäni ja uskon, että olisi monelle nuorelle johtajalle hyvää tekstiä.

“Rennon tiukka”

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close