Ennen alkua – missä Motive on nyt?

07.10.16 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 2
Kirja: Porukka, jengi, tiimi - ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen
Kirjan kirjoittaja: Aku Kopakkala
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Johtaminen, Oppiva organisaatio

Valitsin luettavakseni kolahdusesseeseen Aku Kopakkalan Porukka, jengi, tiimi – ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Aku Kopakkala johtaa työpsykologian yksikköä Mehiläisessä. Lisäksi hänellä on pitkä ja laaja kokemus organisaatiokonsulttina toimimisesta sekä valmennus- ja ryhmätyömenetelmien käyttämisestä ja niihin kouluttamisesta. Kirjan kansi ei ollut mitenkään houkutteleva, mutta takakannen ja kirjan nimen perusteella ajattelin, että kirja vastaisi luultavasti hyvin tämän hetkiseen tarpeeseeni.

 

Kirjassa käsitellään melko syvällisestikin ryhmän muodostumisen vaiheita ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Se tarjoaa myös monipuolisesti erilaisia toiminnallisia menetelmiä ryhmädynamiikan parantamiseen kaikkiin ryhmän vaiheisiin. Lisäksi Kopakkala pohtii teoksessaan sitä, miksi ihmiset toimivat ryhmässä siten miten toimivat ja auttaa näin paremmin ymmärtämään ryhmää haittaavia, hidastavia ja edistäviä tekijöitä.

 

Kopakkala erottaa tiimin ryhmästä sillä perusteella, että ryhmä muodostuu ihmisten kokoontuessa jotakuinkin yhteisen tavoitteen äärelle, heillä on keskinäistä vuorovaikutusta ja he tietävät ketkä ryhmään kuuluvat. Tiimi taas on ryhmää sitoutuneempi. Tiimissä toimitaan sitoutuneesti yhteistä päämäärää kohti, tiimin jäsenillä on yhteiset suoritustavoitteet ja toimintamalli ja jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. Näin siis meillä toivottavasti tullaan Proakatemiallakin toimimaan. Kuitenkaan kaikista ryhmistä ei muodostu kuvatun kaltaista, toimivaa tiimiä. Ryhmän vaiheet voidaan jakaa neljään vaiheeseen: alkavaan ryhmään, rakentuvaan ryhmään, tiiviiseen ryhmään ja luovaan ryhmään eli tiimiin. Ryhmät eivät kuitenkaan kaikki muodostu samalla tavalla, eivätkä näin suoraviivaisesti. Usein ryhmän kehityksessä otetaan askelia taaksepäin, taannutaan jollekin edelliselle vaiheelle tai ryhmän toiminnassa voi olla piirteitä useasta eri vaiheesta.

 

Meidän oma hyvi-tiimimme on tällä hetkellä ensimmäisessä vaiheessa, ”ennen alkua” ja ”alku” vaiheiden välimaastossa. Ennen alkua vaiheessa ryhmään tulevilla on erilaisia odotuksia ryhmän alkamisesta ja sen tarkoituksesta. Kaikki tulevat tilanteeseen omista lähtökohdistaan ja ennakko-odotuksistaan. Kopakkala huomauttaa, että ennestään olemassa olevat roolit ja liitokset ryhmän muihin henkilöihin voivat haitata aitoa liittymistä ryhmään. Ihmiset helposti pitäytyvät vanhoissa rooleissaan ja niistä voi olla vaikea luopua. Mielestäni tämä on tärkeä ottaa huomioon myös meidän tiimiämme ajatellen. Monet meistä tuntevat toisensa jo etukäteen, osa paremmin, osa huonommin. Lisäksi meillä on opiskeltavan ammattimme ja entisen opiskeluryhmämme tuomat ennakkoajatukset omasta roolistamme ryhmissä. Jo olemassa olevat tiiviit ystävyyssuhteet saattavat jopa aiheuttaa ärtymystä muissa.

 

Alkuvaiheessa ryhmän jäsenet tuntevat myös usein itsensä epävarmoiksi ja jännittyneiksi. Tässä vaiheessa ohjaajalla on suuri merkitys. Ryhmäläiset tarvitsevat jonkun, johon tukeutua ja joka näyttää suuntaa. Ensimmäinen vaihe on saavutettu, kun ryhmäläiset tuntevat kuuluvansa ryhmään ja hyväksyvät ryhmän muut jäsenet ja ohjaajan. Tähän vaiheeseen ryhmän muodostamisessa on mielestäni tärkeää panostaa, sillä helposti käy niin, ettei ryhmä enää etene tästä vaiheesta ja jäsenet jäävät epävarmaan, vanhoja rooleja toistavaan tilaan. Tässä vaiheessa on siis tärkeää panostaa oikeanlaiseen virittäytymiseen ja ryhmäytymiseen. Virittäytymistä voidaan tukea esimerkiksi sosiometrian avulla.

 

Sosiometria oli minulle käsitteenä ennestään tuttu ja myös monet sosiometriset menetelmät olivat minulle jokseenkin tuttuja, esimerkiksi janalle asettuminen sen hetkisen olotilan mukaan tai kartalle itsensä asettaminen syntymäpaikkakunnan mukaan. Kirjassa oli kuitenkin monia, hyödyllisiä sosiometrian menetelmiä, joista en ollut kuullut. Ne oli myös jaettu kätevästi vastaamaan ryhmän tarpeisiin sen kehitysvaiheen mukaan. Pohdinkin, voisimmeko hyödyntää näitä menetelmiä myös omassa ryhmässämme. Jonkin verran olemmekin niitä jo käyttäneet esimerkiksi tiimipäivillä. Alussa olisi varmasti tärkeää tutustua toisiinsa paremmin. Koen myös tärkeäksi kirjassakin mainitun, haittaavien tekijöiden esiin tuomisen kokoontumisten alussa. Jotakuta voi esimerkiksi vaivata edellisen päivän tapahtumat ja jotakuta toista saattaa jännittää muutoin vain ryhmän kokoontuminen, yksi odottaa tärkeää puhelua. Nämä olisi hyvä tuoda ryhmän tietoon ennen kokoontumisen varsinaista aloittamista, jolloin ne eivät vie niin paljon kapasiteettia muusta toiminnasta. Lisäksi tämä auttaa muita ryhmäläisiä tulemaan kohtaamiseen aidommin, näkemään muut sellaisina kuin he ovat tällä hetkellä ilman ennakkokäsityksiä.

 

Olen itse usein sellainen, joka jännittää helposti uusia ryhmätilanteita ja omaksun helposti hieman vastahankaisen roolin suojaamaan itseäni. Opin tiedostamaan tämänkin paremmin kirjan kautta. Jännitykseni meidän oman tiimimme kokoontumisia kohtaan hieman hälveni, sillä nyt ymmärrän paremmin miksi itse, ja myös muut, toimivat miten toimivat ryhmätilanteissa. Opin tunnistamaan paremmin myös esimerkiksi ryhmää haittaavia tekijöitä, kuten syntipukki-ilmiötä. Syntipukki-ilmiössä ryhmä hakee syytä kaikkeen epäonnistumiseen yhdestä henkilöstä ryhmän sisältä. Tämä saattaa jatkua, vaikka oletettu syntipukki poistuisi ryhmästä. Olen nähnyt useamman tällaisen tilanteen ja ajatellut sen olevan vain ihmisten ilkeyttä, kun todellisuudessa tämä yleensä johtuu ryhmän dynamiikasta ja siitä, ettei ohjaajaa ole pystytty kritisoida turvallisesti.

 

Kirja oli mielestäni hyvä ja siinä oli kiinnostavia ”tosielämän” esimerkkejä erilaisista ryhmätilanteista. Suosittelen kirjaa ehdottomasti kaikille luettavaksi jossain vaiheessa Proakatemia opintoja, sillä se avasi paljon sitä, miten ryhmä muodostuu ja miten itse voi vaikuttaa ryhmän dynamiikkaan niin, että päästäisiin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

2 kommenttia to “Ennen alkua – missä Motive on nyt?”

  1. Anton Klemola sanoo:

    Kuten puhuttiin, mä tosiaan luin nyt tämän kirjan meidän soluesseeseen. Kirja on kaikki kehunsa ansainnut ja sain itsekin siitä paljon ajateltavaa.

    Pohdit tekstissä, voisiko sosiometrisia menetelmiä hyödyntää myös meidän ryhmässä. Mun mielestä niitä voisi ehdottomasti käyttää nykyistä enemmän. Parhaiten olen tutustunut ihmisiin jutellessani kahden kesken heidän kanssaan; sosiometrialla saisi koko ryhmänkin tilanteisiin mahdollisuuksia oppia toisista uutta.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Annina Mustonen sanoo:

    Hyvää pohdintaa! On ollut hienoa oppia itsekin muuttamaan rooliaan tiimissä. Toki se on välillä hieman haastavaa kun tottunut luisteluvalmennuksissa olemaan vastuussa koko homman pyörittämisestä ja on ollut päätösvalta kaikesta. Nyt olen hyvin erilaisessa tilanteessa ja kyllähän se välillä on vaikeaa antaa toisten hoitaa asioita, mitä olisi itse hoitanut todella eri tavalla. Toisaalta se on juuri se rikkaus tiimissä, että kaikilla on omat näkemyksensä ja toimintatapansa, eikä ole välttämättä yhtä ja oikeaa tapaa tehdä. Kaikki ovat täällä oppimassa ja myös virheitä jaa (ja pitää) tehdä. Mainitset tekstissä ”sosiometrian” – sen keinoja voitaisiin hyödyntää enemmänkin, niinkuin Antonkin ehdotti. Vaikka tunnetaankin toisemme jo paremmin kuin puoli vuotta sitten, kun aloitimme akatemiaopinnot, niin olisi edelleen kiva oppia kaikista uusia puolia. Se varmasti myös tekisi tiimistä vieläkin toimivamman ja tiiviimmän.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!