Elämää ovat vain ne hetket kun olet tietoisesti läsnä

09.05.19 Esseen kirjoittaja: Anniina Filppula
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle, Uncategorized, Oppiva organisaatio

 

Johdanto

 

Olen yrittänyt lukea Eckhart Tollen Läsnäolon voima -kirjan muutamaankin eri kertaan elämäni aikana. En ole koskaan saanut sitä luettua kannesta kanteen, mutten usko sen olevan tarkoituskaan. Kirjassa mennään syvälle ihmisyyden ja olemisen perustaan. Luin kirjaa muutama vuosi sitten, mutta se tuntui silloin raskaalta ja jollain tavalla syyttelevältä. Kirjassa käsketään sammuttamaan ajatusten virtaus ja olemaan vain. En silloin ymmärtänyt sitä enkä halunnut lukea enempää.

 

Nyt kuuntelin kirjaa äänikirjamuodossa työmatkoillani psykiatriseen sairaalaan, jossa olin työharjoittelussa. Tuntui kuin olisin muutaman vuoden aikana kypsynyt valmiiksi kirjan viestille ja etenkin nyt, kun olin ollut paljon tekemisissä psyykkisesti sairaiden henkilöiden kanssa tuntui kirjan viesti kolahtavan ja lujaa. Tämä essee käsittelee omia oivalluksiani läsnäolon voimasta. Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan sitä, että on tarkkaavainen ja läsnä kehossaan, mielessään sekä ympäristössään ja pystyy havainnoimaan sitä tietoisen hyväksyvästi, ilman arvostelua.

 

Menneisyyden ja tulevaisuuden ajattelu

 

Mitä ovat parhaimmat muistosi? Parhaita muistoja voivat olla esimerkiksi hauskanpito ystävien kanssa, nuoruuden hullut ideat, perheen kanssa yhdessä vietetyt ajat, juhlat, vapaapäivät, onnistumisen kokemukset ja vapauden tunteet. Mikä tekee niistä parhaita muistoja? Ainakin osittain se, että olet ollut täysin läsnä siinä tilanteessa ja nauttinut olostasi. Itse ainakin muistan monista tapahtumista juuri sen oman tunteen, mikä silloin on ollut. Jos olen murehtinut mennyttä tai tulevaa, tai  muuten vain ollut omissa ajatuksissani, en ole pystynyt nauttimaan hetkestä. Vaikka miettisit positiivisia asioita menneestä tai tulevasta, on silti tietoisen läsnäolon ja kohtaamisen tunne siinä hetkessä parempi.

 

Onko sinulla tapana stressata etukäteen joitain tulevia asioita? Läsnäolon voima -kirjassa oli yksi itselle erityisen hyvin kolahtanut lause. Siinä pyydettiin miettimään juuri sitä kyseistä hetkeä, jolloin löytää itsensä stressaamasta jotain tulevaa ja esittämään silloin itselleen kysymys: ”Onko minulla juuri tällä hetkellä mitään, mistä murehtia?” Eli juuri sillä kyseisellä hetkellä, kun olet esimerkiksi kävelemässä jossain tai odotat bussia tms. Todennäköisesti ei. Itse ainakin löydän itseni miettimästä jotain tulevia stressinaiheita hetkinä, jolloin ei oikeasti olisi mitään syytä miettiä niitä.

 

Läsnäolo aikaansaamisessa

 

Yleensä asioiden tekeminen itsessään ei stressaa, vaan se, että ne ovat tekemättä.

Jos sinua stressaa esimerkiksi tekemättömät kirjaesseet, voit suunnitella ne hyvin, mitä kirjoitat ja milloin ja sitten vain kirjoittaa. Se että käytät aikaasi tekemättömyyden murehtimiseen tilanteessa, jossa et voi esseitä millään tavalla edistää, on turhaa. Silloin pilaat vain itseltäsi sen hetken etkä saa tehtyä esseetä yhtään sen pidemmälle kuin ilman murehtimista. Olen itse huomannut, että jos stressaan jotain tulevaa asiaa, käyn sitä moneen kertaan läpi mielessäni. Esimerkiksi ajatus ”pitäisi tehdä kirjaesseitä”. Tästä syntyy harhakuvitelma, että valmistautuisin hyvin tai edistäisin tekemisen suunnittelulla tekemisen toteutusta. Suunnittelussa ei ole mitään vikaa, mikäli se oikeasti vie asioita eteenpäin. Mielessä asian läpikäynti on kuitenkin yleensä vain samojen ajatusten kierrättämistä läpi yhä uudelleen, eli en pääse ajatuksissani yhtään eteenpäin, mikä taas oikeasti auttaisi stressaavassa tilanteessa.

 

Suunnittele siis hetki, jolloin aiot tehdä stressaavan asian ja tee se silloin. Älä tee montaa asiaa samaan aikaan. Ole siinä hetkessä täysin läsnä ja keskittynyt vain ja ainoastaan sen yhden asian tekemiseen, niin saat työn tehtyä nopeammin ja laadukkaammin. Flow-kokemukset perustuvat tietoiseen läsnäoloon ja syvään keskittymisen tilaan.

 

Tolle puhuu kirjassaan myös siitä, ettei ärsyyntymisen tunne palvele ketään. Kun pääsee omien tunteidensa ja ajatustensa yläpuolelle, eivät ulkopuoliset tekijät pääse vaikuttamaan enää omaan mielialaan. Loppujen lopuksi jokainen hetki on neutraali. Omat ajatukset antavat asioille merkityksen, mikä synnyttää kehoon tunteen. Kun ymmärtää tämän, on helpompi hallita tunteita etenkin tilanteissa, jossa on aiemmin reagoinut negatiivisesti.

 

Läsnäolo ihmisten kohtaamisessa

 

Pystytkö kohtaamaan ihmisen juuri sellaisena kuin hän on riippumatta siitä, mitä mieltä olet hänestä? Jos kohtaamme ihmisen omien tunteidemme ja ennakkoajatustemme kautta, emme pysty koskaan kohtaamaan häntä juuri sellaisena kuin hän sillä hetkellä on, tai kuulemaan mitä hän aidosti sanoo.

 

Esa Saarinen puhui samasta aiheesta viime joulukuussa Proakatemian prosemmassa. Mieleeni jäi erityisesti ajatus siitä, että samoja ihmisiä tapaa yleensä vain tietynlaisessa ympäristössä, jossa heillä on tietty ”rooli”. Eli esimerkiksi tapaat koulukavereita koulussa, työkavereita töissä, vanhempiasi lapsuudenkodissasi jne. Näissä tilanteissa on tietyt ennakkoon muodostuneet roolit, jotka saattavat olla hyvin paljon kapeampia kuvia kaikesta siitä, mitä tämä ihminen eri tilanteissa on. Ihmisissä on paljon enemmän hyvää, kuin mitä olet heissä nähnyt. Tämän muistamalla ja olemalla tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä vuorovaikutustilanteissa, on mahdollista kokea aivan erilaisia kohtaamisia kuin ennakkoluulojen ja oletusten sävyttämissä keskusteluissa.

 

Juuri nyt meneillään oleva hetki on ainoa asia, mikä sinulla on juuri nyt. Se tekee siitä kaikista arvokkaimman asian. Siksi arvokkainta mitä voit antaa toiselle ihmiselle, on oma aikasi. On oltava kiitollinen siitä, että joku ihminen haluaa jakaa hänen aikansa sinun kanssasi. Voit kunnioittaa tätä parhaiten olemalla läsnä teidän yhteisessä hetkessänne. Jos mietit jotain muuta kuin juuri sitä meneillään olevaa kohtaamista, hukkaat sekä itseltäsi että toiselta sen hetken.

 

Haluatko vanhana muistaa sellaisen elämän, kun aina murehdit mennyttä tai tulevaa vai sellaisen elämän, jossa koit hetket avoimin mielin läsnäolevana?

Hieman kärjistetysti haluan sanoa tähän loppuun:

Elämää ovat vain ne hetket, kun olet tietoisesti läsnä.

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!