Elämä on talo: Ikuinen remontti

05.02.19 Esseen kirjoittaja: Samuel Kautto
Kirjapisteet: 2
Kirja: Jaksamisesta innostumiseen työelämässä
Kirjan kirjoittaja: Pekka Hämäläinen
Kategoriat: Vastuullinen ja kestävä yrittäjyys, Oppiva organisaatio

 

Yritämme paljon. Haluamme saavuttaa unelmaduunin ja unelmaelämän. Haluamme ajella kesäisin hienolla avoautolla, talvisin reissailla aurinkorannoille. Haluamme enemmän. Haluamme saada paljon aikaan, ja työn, joka tuntuu lomalta. Haluamme enemmän ja yhä enemmän.

Moni meistä luulee olevansa superihminen. Se ei helpota haluamista yhtään.

Bisnes ja vaikuttaminen on käynyt helpoksi. Tai ei, ei helpoksi lainkaan. Ehkä työkalut ovat vain edullisempia ja helpommin saatavilla. Siitä ei voi riidellä, olisiko nykyään helpompi ja nopeampi viestiä maailman toiselle puolelle. Saarnaa digihömpästä olet varmasti jo kuullutkin, mutta kerron vielä kuitenkin…

Rahasta tapellaan Facebook-mainoksin ja alennuskampanjoin. Kaikki ovat kevytyrittäjiä ja somestaroja. Epäilen että koko työn käsite muuttuu: verkkokauppoja on pian varmaan yhtä paljon kuin Facebookissa käyttäjiä. Suomalainen verkkokauppa on kasvanut vuosia tasaisen tappavasti, ja vielä viimeisen puolen vuoden aikana räjähdysmäisesti (Vilkas Group Oy, 2019). Kaikilla suomalaisilla omansa sivubisnes ja tuhat muutakin rautaa tulessa.

Mainokset ympärillämme huutavat entistä kovemmin, että tällä autolla vaimo ja koko perhe elämä on onnellinen, ja että juuri tämä älypuhelin on se mitä elämääsi kaipaat. Mielemme muovautuu ja samaistuu tuohon elämänkäsitykseen ja pian haluamme enemmän, monesti täysin syitä tiedostamatta. (Kuinka olla piittaamatta paskaakaan, 9) Haluamme uudemman ja paremman. Haluamme parhaan työpaikan, jopa kieltäydymme ”typeristä töistä”, koska ne ei ole unelmaduunipaikkoja. Haluamme parhaan selfien, joka voittaa tämän viikon tykkäyspotin Instagramissa.

Elämäntyylistämme on tullut vaativa. Ja vaativa elämäntyyli ei sinänsä tsemppaa jaksamiseen, koska lomailun ja huilailunkin on oltava täydellistä.

 

 

Tällaisen elämäntyylin keskellä moni saattaa kokea:

…olevansa ylikuormitettu tai stressaantunut.

…olevansa saamaton, kun ei ole onnistunut suunnitelluissa töissä.

…että elämä tuntuu vievän kaikki energiat, viimeiset mehutkin puristetaan sinusta.

…huomion ehkä kiinnittyneen liikaa pikkuasioihin.

…tai että onkohan asioista, ehkä pienistäkin, tullut liian tärkeitä?

…oman toiminnan kyseenalaistamista: olenko ehkä tavoitellut asioita liikaa?

…mutta en minä vielä ole saanut niin paljon aikaan, että ansaitsisin lomaa.

 

 

Tavoittelemme kaikki jotain.

Vahva väite, saatat ajatella, mutta näin se vain on. Munkitkaan (edes syötävät) ei kelpaa minulle vastaväitteeksi. Hekin tavoittelevat: Zen-tilaa, mielenrauhaa ja kirjoitettua syvempää oppimista (zazen.fi).

Tavoittelu on tietysti ihmisyyteen sisäänrakennettua, inhimillistä, yleisellä tasolla täysin tervettäkin. Johonkin sitä aina on pyrittävä. Tavoitteiden saavuttaminen luo mielihyvän ja merkityksellisyyden tunnetta, energiaa ja motivaatiota: ihmiselle elintärkeitä asioita. Ei se ihmiskunta sillä lailla pyörisi, ettei saisi kokea minkään sortin hyvää oloa asioiden aikaan saamisesta.

Munkkeihin verraten omassa kulttuurissamme tavoittelu on melko materialistista. Vertailu tuskin on kovin reilu: en voi väittää, etteikö materiaa yleisellä tasolla tavoiteltaisi koko maailmassa, mutta etenkin meillä materia näkyy tavoittelun kulttuurissamme.

 

 

Koetko sinä, että…

…tai tavoittelusi on jo muuttunut sinnittelyksi.

…maailman kivoimmat tai tärkeimmät asiat muuttuvat taakoiksi.

…ja lopulta energiat hiipuu…

…hiipuu…

…ja hiipuu…

nolliin.

Tai toivottavasti ei ihan. Jaksathan tätäkin nyt lukea. Loppuun asti, jaksathan?

 

Heräsin itse kokonaisvaltaiseen jaksamiseen elämässä elämä on talo -filosofian kautta.

 

Elämä on talo on essesarja, joka ohjaa sinua kohti tasapainoa kaiken tavoittelun keskellä.

Tämä on esseesarjan ensimmäinen osa: ikuinen remontti.

 

Elämä on talo jo syntyessään.

Kun kuljet elämän tiellä, näet taloja.

Toisten talot on vähän laitetumpia, toisilla vaatimattomampia. Yksi pitää huolen, että talo on puutarhaa myöten kuin ylevä palatsi. Toiselle on tärkeää, että sisällä on rauhallinen tunnelma ja tarpeeksi siistiä. Kolmas konmarittaa minkä ehtii, ja pitää huolen ettei talossa ole mitään ylimääräistä. Jollain on mökki korvessa, täydessä yksinäisyydessä.

Nämä talot kuvastavat jokainen yhden ihmisen elämää.

Meidän elämät on erilaisia. Niin myös elämän talot ovat erilaisia.

Joku on vähän avoimempi ja pitää ikkunat ja ovet auki aina sään salliessa. Toisella, ehkä ihan naapurissakin, voi kuitenkin olla hälyttimet, vahtikoirat ja valvontakamerat samaan aikaan täydessä valmiudessa, ettei kukaan vain lähesty.

Yhden elämän talo on ympäriinsä ikkunaa lattiasta kattoon. Jollain on muutama ikkuna ja verhot, kun naapurillakin on. Jollain ei ole välttämättä ikkunoita lainkaan.

Ja se yksi, joka haluaa talostaan ylevän palatsin, saattaa olla juuri se tyyppi, joka ajelee kiiltävällä valkoisella mersulla ja päivittää someen sikasiistejä kuvia rantalomilta. Juuri hänelle voi olla tärkeää, että hänen talon ohi kulkiessamme olemme aivan äimän käkenä, että millä resursseilla tuollainen hulppea elämä on rakennettu.

 

Mutta eihän tuomita, varsinkaan ennen kun on käyty sisällä katsomassa, jookos? Ulkoverhoilusta huolimatta, emme voi tietää kuinka kotoinen tunnelma tämän ihmisen elämän talossa on. Entä jos hän tyrmääkin meidät – mutta vieraanvaraisuudellaan? Jos osaisimme kohdata hänet ilman ennakkoluuloja, ulkonäöstä piittaamatta.

 

Emme yhdenkään talosta voi päätellä, mitä hänen elämään sisältyy. Sitä, mitä hänen elämän talonsa sisällä on. Vaikka voimme ulkoverhoilun perusteella tehdä vaikka ja mitä johtopäätöksiä ja olettaa paljonkin, emme silti vain voi tietää. Yhdenkään ihmisen DNA ei ole sama kuin toisella – ei edes identtisten kaksosten (Tieteen Kuvalehti).

 

Ei ole yhtäkään samanlaista elämää – ei myöskään elämän taloa. Tarkistin asian digivärkein. Ei intternetinkään kuvahausta löydy kahta samanlaista taloa hakusanalla ”talo”. Katso itse vaikka – kooste kuvahausta on tämän esseen lopussa (Kuva 2).

Ikuinen remontti

Elämä on jatkuva remontti.

Kaikenlainen kehittyminen, oppiminen ja tavoitteellinen tekeminen on oman elämän talon remontoimista. Haluamme saavuttaa jotain – olemmehan vaativia, kuten alussa yhdessä totesimme. Tavoittelemme kaikki jotain.

Yksi haluaa lisäsiiven, missä voi harrastaa taekwondoa. Joku tahtoo edelleen sen palatsin tai linnan, ja suunnittelee jo viidettä lisäkerrosta taloonsa. Joku rakentaa nollakerrokseen kylpyläluokan sauna ja uima-allas -spa’n jossa siemailla drinkkejä. Joku ajattelee järkevästi: käytän kylmää kellaritilaa jääkaapin korvikkeena. Teen itse eristeet sanomalehdistä ja säästän.

Itse halusin vuosi sitten syksyllä oppia Kiinan kulttuuria ja kieltä, jotta voisin syventää jo olemassa olevia ja löytää uusia kontakteja maasta, jonka kehitykseen oli helppo uskoa. Tein siis remonttia: jokin talossani uudistui, jotain olin ajatellut laajentaa.

Vaikka en mitään olisi remontin alla halunnut antaa pois, tuolloin jouduin ottamaan aikaa pois ystäviltäni ja myös yleinen terveys oli sellaisen huomion tarpeessa, mitä en ehkä huomannut antaa. Kaikilla meillä terveys joskus horjuu. Saamme kausiflunssan tai ehkä sairastamme jotain vakavampaa elämämme läpi.

Myös fyysisen terveyden ylläpito on pientä, jatkuvaa talon ylläpitoa. Jossakin aina joku lista vähän repsottaa, joku lattialankku on ainakin millin turvonnut. Ne tuskin on välitöntä “kaikki seis” -reagointia vaativia asioita, mutta pidemmän päälle saatat kompastua lattialankkuun tai lyödä varpaasi irronneeseen lattialistaan, jos et rakkaudella hoida taloasi ajoissa.

Liian ison remontin keskellä elo on likaista, turhauttavaa ja stressaavaa. Tämän tietää kaikki remontin keskellä eläneet. Silloin ainoa draivi on valmiiksi saaminen. Siis mielikuva siitä, miltä talomme näyttää, kun remontti on valmis. Suomeksi saavutus. Jotainhan me aina tavoittelemme.

Fordin entisen henkilöstöjohtajan Ritva Vuorelan mukaan kulttuuriperimäämme liittyy vahva ongelmakeskeisyys (Hämäläinen, 43.). Elämän talo ei ole ikinä valmis – nurkissa on pölyä ja lista jos toinenkin talossa repsottaa. Ihminen kiinnittää huomionsa helposti ongelmakohtiin. Nuo asiathan tulevat vastaan joka päivä. Joka päivä näemme kynnyslistan joka on vähän irti, ja sehän on pakko korjata – ”ei se oo kun tekee vaan”.

Elon musk vs Nalle Puh

Elon Musk kannustaa, että tuplasti töitä tekemällä (muihin verraten) saa aikaan tuplasti tuloksia. Nalle Puh taas ei tee mitään, mutta saa jotenkin asiat silti tehdyiksi. Kumpaan elämänohjeeseen tässä nyt on uskominen?

Kyseessä ei välttämättä ole aivan sellainen Boxing Night -vastakkainasettelu, kun saattaisi kuvitella.

Oman jaksamisen ääni on kuin kuiskaus (Hämäläinen). Itse miellän sen radioksi. Meidän mummolassa oli radio, joka oli aina päällä, hiljaisella volyymillä. Radio särisi vaimeasti niin, että sai oikeasti keittää teekupposen, istua radiopöydän viereiseen keinuun ja mennä ihan viereen kuuntelemaan, mitä radiosta tulee.

Sellainen elämän talon radio on. Oman jaksamisesi ääni siis.

Et voi mitenkään kuulla, miten jaksat, jos teet tuhatta remonttia yhtä aikaa. Tuskin silloinkaan, jos olet Elon Muskin lainauksesta innostunut ja teet Muskin tapaan 14-päiväistä työviikkoa. Vastaavat lainaukset ovat toisaalta motivoivia mutta myös vaarallisia, jos niihin oikein fanaattisesti tarttuu.

 

Ole välillä hissuksiin, vaikka ihan yksin, ja tee ei mitään. Vain silloin voit kuulla mitä oma jaksamisesi sanoo.

 

En voi sanoa, että sinun tapasi kuunnella jaksamistasi on sama kuin minulla. Minulle kiikkutuoli, teekupponen ja radio toimii. Yksi asia on varmaa – sinun on oltava rauhassa, kaukana ärsykkeistä.

Myös Muskin tapa kuunnella jaksamistaan voi olla sellainen, mitä emme vain näe, tiedä ja ymmärrä. Todennäköisemmäksi skenaarioksi kuitenkin näen, että hän pian jättäytyy eläkkeelle. Pysähtyy elämässään ensimmäisen kerran. Ja kuuntelee mummolan radiota loppuelämänsä. Teekupponen kädessään.

Jos nyt ymmärtää pysähtyä.

 

Ehkä sitten Marsissa.

 

 

 

Lähteet:

 

Hämäläinen, Pekka: Innostumisesta Jaksamiseen. 2001, Tammi.

 

Manson, Mark: Kuinka olla piittaamatta paskaakaan. 2018, Atena

 

Vilkas Group Oy, Raportti, 2019: 2018 Q4: Kotimainen verkkokauppa keräsi eurot onnistuneesti vuonna 2018

https://www.vilkas.fi/raportit/2018-q4-kotimainen-verkkokauppa-kerasi-eurot-onnistuneesti-vuonna-2018

 

Tieteen Kuvalehti:

https://tieku.fi/ihminen/genetiikka/identtisten-kaksosten-dna-ei-ole-identtinen

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Elämä on talo: Ikuinen remontti, 5.0 out of 5 based on 1 rating Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!