Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

EGOKO JOHTAA?



Kirjoittanut: Maria Välimäki - tiimistä Eventa.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Aloin lukemaan Dettmanin kirjaa suosituksesta. Sain suosituksen rinnakkaistiimiläiseltä, jonka kanssa aloitimme keskustelemaan valmennuksen sekä johtamisen tärkeydestä urheilussa. Kuten jo aikaisemmista esseistäni on voinut päätellä, on urheilu itselleni hyvin tärkeä osa elämää ja haaveet valmentajan roolista siintävät tulevaisuudessa.

Olen pohtinut paljon sitä, millainen on hyvä valmentaja sekä johtaja. Miten urheilijoiden valmentajat, sekä yritysmaailman valmentajat eroavat toisistaan. Itse näen molempien johtamistapojen mahdollisuuden integroitua toisiinsa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa eikä erillistä tapaa johtaa urheilijaa tai yrityksen henkilöstöä. Kaikki kiteytyy valmentajan persoonaan, ja siihen kuinka hän ammentaa näitä vahvuuksia työssään. Mikäli valmentaja on epävarma omista vahvuuksista sekä käytösmalleista, heijastuu se hyvin helposti johdettavaan ryhmään. Epävarmuus sekä pelko ovat hyvin vahvoja pilaamaan yksinomaa ihannekuvan valmentajasta.

Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Jokaisella on oma keihään kärkensä ja niiden tulisi muodostaa tasapainoinen harmonia, jolloin syntyy tasapainoinen kokonaisuus. Ilman kolmion syntymistä ihminen ei pääse potentiaaliseen muotoonsa eikä kuvaa juurikaan sitä, mitä sen on tarkoitus kuvata.  ’’Pyhässä kolminaisuudessa’’ jokainen osa kompensoi toistaan ja tukee kaikkien kolmion sisällä toimivien osien olemassaoloa. Usein voidaan tutkia ongelmien ydintä kolmiosta käsin. Jos kolmio on epätasapainossa, ei se toimi tarkoituksenmukaisesti. Tällöin vastauksia tulee etsiä kolmion sisältä ei sen ulkopuolelta. Tulisi tarkistaa, missä osa-alueessa ollaan menty vikaan. Tulisi tarkastella onko kyseessä fyysinen laiminlyönti, psyykkinen laiminlyönti vai sosiaalisten suhteiden vaikeudet

Jo antiikin Rooman ajoilta tulee sanonta ’’Terve sielu terveessä ruumiissa’’ tuottaa tulosta.  Ihmisen on mahdollista olla sekä filosofi, että soturi. Tänä tiedon aikakautena ihmisten tulisi muistaa, ettei ole pelkästään tietokoneen jatko, vaan eläin jolla on paitsi aivot ja aistit, myös lihakset ja verisuonet. Aivojen toiminta on biologiaa ja jalka ei nouse jos mieli on maassa. Samoin ei älykään säkenöi, jos nenä on tukossa.

Ihmisen perimmäinen tarkoitus on oppia sekä kasvaa. Taitojen opettelu on kuitenkin muutakin kuin pelkästään tiedon omaksumista. Tietoa tulisi osata käyttää konkreettisesti hyödyksi. Tulisi päättää, mitä haluamme oppia ja miten toteutamme oppimisprosessin. Mitkä asiat ovat omien tavoitteiden kannalta tärkeitä, ja missä järjestyksessä ne tulisi lunastaa.

Tärkeää on myös ymmärtää, miksi taitoa opetellaan. Jos työntekijälle opetetaan kahvinkeittoa, olisi hyvä myös mainita, että ihmiset juovat sitä ja se saattaa loppua. Haluamme kahvia pysyäksemme pirteänä ja jonkun tehtävänä on pitää huolta sen saatavuudesta.

Ihminen oppii helposti omaksumaan myös huonoja tapoja. Huonoja tapoja ei kuitenkaan kannata opetella tietoisesti. Ne valitettavasti juurtuvat samalla tavalla kuin hyvätkin asiat. Emme myöskään voi hyväksyä keskinkertaisia tai huonoja suorituksia, sillä se johtaa aliarvoisiin tuloksiin. Työn sekä tehtävän tulee kestää niin kauan, kunnes tulokseen ollaan tyytyväisiä. Pienet viilaukset voidaan jättää sikseen, sillä kokonaisuus ratkaisee. Kun ollaan siinä pisteessä, että kokonaisuus on valmis ja voidaan tarkastella pieniä yksityiskohtia

Ihmiset oppivat asioita hyvin eri tavalla. Voi olla hyvinkin vaikeaa tai jopa traumaattista, mikäli ihmistä opetetaan tavalla, joka ei sovi hänelle juuri siihen hetkeen. Työnantaja, johtaja sekä valmentaja ovat vastuussa siitä, että he opettavat ’’alaisiaan’’ juuri heille sopivalla tavalla. Alkuun tämä saattaa tuntua turhauttavalta, mutta kun oppii tunnistamaan ihmisissä eri vivahteet, helpottuu työ rutiiniksi. Kaikki toiminta tulisi tulla selkärangasta. Mikäli aletaan ajatella, ollaan jo myöhässä. Taitojen opettelu on raskasta ja vie aikaa, mutta se on sen arvoista.

Taitojen opettelussa olisi hyvä keskittyä vahvuuksien vahvistamiseen sekä tunnistamiseen. Heikkouksiin keskittyminen tuottaa tasapaksuja tyyppejä, jotka eivät ole erityisen huonoja missään, mutta eivät loista paremmuudellansakaan. Erityisosaamisten tunnistamiseen saattaa kulua aikaa, mutta ne tuovat työhön sekä elämään merkityksen tunnetta kantajalleen

Yrityksen tähdet ovat tähtiä sen takia, että he haluavat kehittyä ja opetella uusia taitoja. Tämä erottaa heidän niistä yksilöistä, jotka reaktiivisuudellaan jarruttavat tavoitteisiin pääsemistä. Tiimin sekä työyhteisön tärkeitä tapahtumia ovat illan istujaiset sekä rentouttavat yhteiset tapahtumat. Yhteishengen tulisi kuitenkin koostua pienten jokapäiväisten rutiinien ympärille, jolloin jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen.

Johtamisesta voi helposti tulla valmentajan tai johtajan oma henkilökohtainen egoprojekti, jossa valmentaja tai johtaja haluaa itse voittaa sekä menestyä. Työntekijöistä voi helposti tulla pelinappuloita, joiden avulla tavoitellaan kunnianhimon luomaa ihannekuvaa. Tässä vaiheessa tiimin tai joukkueen olisi hyvä tunnistaa tilanne ja tarkastella, missä mennään. Konfliktitilanteissa vahvempi osapuoli on se, joka tekee päätöksen tilanteelle

Tiimin ja työyhteisön keskiössä tulee olla ydinjoukkue, jonka ympärille työnteko rakennetaan. Jokaiselle tulisi löytää oma paikkansa ja tehtävänsä. Ei kuitenkaan niin, että alaiset leimataan jonkin ominaisuuden mukaan. Kasvulle täytyy myös olla mahdollisuuksia sekä tilaa.

Voitto on tärkeä päämäärä niin urheilussa kuin yrittäjyydessäkin, mutta sen ei tulisi olla tärkein asia. Intohimo, viihtyvyys sekä kehittyminen tulisivat näkyä kaikessa tekemisessä. Voittaminen on päätä huumaava tunne, mutta se ei muuta mitään. Voittoa voidaan ajatella kolmelta eri kantilta. On minä vastaan sinä, me vastaan te ja minä vastaan minä. Kaikkein merkittävin ja tärkein osa näistä on minä vastaan minä. Jokainen asia, jossa kasvamme ja kehitymme ovat itsensä voittamista. Pienimmätkin arkiset asiat, joissa pääsemme eteenpäin ovat voittoja, joiden kasaantuessa voimme nähdä suuremman tarkoituksen. Pitkäjänteinen itsensä kehittäminen on vaivan arvoista.

Johtajan tulisi olla suunnannäyttäjä, jota katsoessa seuraajat voivat tuntea itsensä arvostetuiksi. Lisäksi olisi tärkeää, että seuraajilla olisi matkan aikana tunne siitä, että he ovat oman elämänsä herroja. Valmentajat ja johtajat ovat seuraajiensa palvelijoita. Heidän tulee olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden minkä asian vuoksi tahansa.

Länsimaisessa ajattelussa opettaminen koetaan usein samanlaiseksi toiminnaksi kuin hanhien ruokinta. Opettaja tursuttaa tietoa oppilaan kurkusta alas, kunnes oppilas on tupaten täynnä tietoa eli hyvin oppinut. Itämaisessa ajattelussa oppimista kuvataan toisin. Oppiminen on muistamista. Ihminen puhdistaa mielensä harhaluuloista ja tulee siksi, mikä hän on aina ollut. Omat kokemukseni kallistuvat itämaisen käsityksen puolelle. Ihmisen on hyvin vaikea oppia sellaista, mitä hän ei jo etukäteen tiedä. Jos ei ole itse ajatellut asioita, joista esimerkiksi jossain kirjassa kerrotaan, niihin on vaikea saada otetta. Mutta jos on miettinyt samoja juttuja omassa päässään, ajatukset tuntuvat hyviltä ja tärkeiltä.

Kilpailu tuottaa egoistisia koneita, joiden tehtävänä on loppujen lopuksi irrottautua egostaan, jotta he pystyisivät antamaan tilaa muille ihmisille itsessään. Tee muille se mitä haluat itsellesi tehtävän

’’Vapaus on minulle kaikkein tärkein arvo. Me ihmiset elämme saadaksemme selville, mistä tässä maailmassa on kysymys ja mitä varten me täällä olemme. Se pitää jokaisen itse selvittää. Kukaan ei voi sanoa sitä toisen puolesta. Ei edes valmentaja. ’’ – Henrik Dettmann

 

Omat havaintoni:

Johtamisen ei tulisi olla vain egon pönkitystä. Johtaminen vaatii sinnikkyyttä sekä rohkeutta. On hyvin tärkeää ymmärtää psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus osana ihmistä. Jokaisella meistä on ominaisvahvuutemme, joita käyttämällä pääsemme täyteen potentiaaliimme. Valmentajan ja johtajan tulisi olla valmiina kaivamaan nuo voimavarat esiin melkein hinnalla millä hyvänsä. Johtajan tulee oppia sanomaan EI oikeassa tilanteessa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close