Digitalisaatio

15.05.18 Esseen kirjoittaja: Ville Polojärvi
Kirjapisteet: 3
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: ICT-yrittäjyys

Digitalisaatio (soluessee: Ville, Eetu ja Patrik)

 

Globaalin talouden kehitys pakottaa meitä etsimään uusia tuottavuuden ja kasvun lähteitä. Kulloinkin jälkikäteen ymmärretään paremmin, mikä oli se voima, joka piti kehityksen liikkeessä. Teollistumisen lähteenä oli höyry, seuraavan aallon mahdollisti sähkö, tämän jälkeen öljy määritti sekä kulutusta että liikkumista. Tietotekniikan kehitys kohti digitalisaation aikaa on nostanut tiedon tuottavuuden tärkeimmäksi lähteeksi. Tieto on tämän ajan öljy. (Manninen, Brandt, Kallionpää & Lepola 2017)

 

 

Digitalisaatio on meidän aikakautemme isoin muutosvoima, joka vaikuttaa merkittävästi kaikkeen liiketoimintaan niin pienissä, kuin isoissakin yrityksissä. Se vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisten tapoihin toimia maailmassa, se vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, vuoro vaikuttamiseen, palveluiden käyttämiseen, asioiden hoitamiseen, tiedon saamiseen ja tuotteiden ostamiseen. Digitalisaatio vaikuttaa niin paljon ja niin moneen asiaan, että sen kokonaisvaltainen ymmärtäminen on erittäin tärkeää sen rajattomien hyötyjen ja mahdollisuuksien saavuttamisen takia. Olen pitänyt tiimillemme aiheesta jo kaksi pajaa ja niiden perusteella aihe tuntuu kiinnostavan meitä kaikkia ja haluamme perehtyä tähän aiheeseen lisää. Osallistuimme tällä esseen kirjoitus porukalla myös Telian järjestämään Iot -työpajaan akatemialla, jossa pääsimme miettimään mm. minkälainen on paras mahdollinen työskentelytila, josta on tehty mahdollisimman optimaalinen työskentelyä varten Iot-ratkaisuja hyödyntämällä. Työpaja oli mielenkiintoinen, mutta osallistujamäärä oli harmittavan vähäinen ja esitys aiheesta tuntui olevan pintaraapaisu siihen verrattuna mitä olemme aiheeseen perehtynyt jo muutoin.  Pureuduimme yhdessä digitalisaation syövereihin vieläkin syvemmälle lukemalla aiheesta kirjoitettuja kirjoja ja artikkeleita, joiden pohjalta kirjoitamme tämän soluesseen.

 

Digitalisaatio Suomessa

 

Suomi on jo pitkään ollut digitalisaatiossa edelläkävijä ja itse asiassa aivan maailman kärki maiden joukossa 2000-luvun alusta eteenpäin, mutta viimeaikaisten globaalien vertailujen mukaan Suomen tilanne on hiipunut moniin muihin maihin verrattuna.

 

vastaavasti syksyllä 2014 Tuftsin yliopiston julkaiseman eri maiden digitaalista kehittyneisyyttä vertailleen raportin mukaan Suomi oli viidenkymmenen maan joukossa sijalla 7. Vertailussa oli mukana sekä teollisuus- että kehitysmaita kaikista maanosista. Suomen kannalta huolestuttavinta oli kuitenkin se, että kun verrattiin digitaalisen kehittyneisyyden muutosta vuosina 2008-2013, Suomen sijoitus oli 48. Eli tutkimuksen mukaan lähes kaikissa muissa maissa digitaalinen kehittyneisyys kasvaa Suomea nopeammin! (Ilmarinen & Koskinen 2015, 3,7)

 

Suomessa on kuitenkin erittäin hyvät edellytykset hyödyntää digitalisaatiota enemmänkin, sillä Suomi on pieni maa, jossa on erittäin hyvä infrastruktuuri ja kaikki tarpeellinen osaaminen. Elisa Oyj on suomessa edelläkävijä mahdollistamassa digitalisaation kehittymistä Suomessa ja Elisa tuokin nyt ensimmäisenä operaattorina Suomeen 5G verkon, mikä tulee nyt lähitulevaisuudessa hyvin nopeasti. 1.5.2018 Elisa toi markkinoille 5G-Ready verkot, jotka mahdollistavat langattomat nettiyhteydet isompiin kaupunkeihin jopa 600 Megabitin nopeudella ja tämä on esiaste tulevalle 5G verkolle, joka jatkossa mahdollistaa IoT:n (internet of things) toimivuuden Suomessa.

Teollinen internet Suomessa

Teollinen internet (internet of things) tarkoittaa laitteiden, sensoreiden, koneiden, palveluiden ja antureiden kytkemisestä internetiin ja sitä kautta saatavien liiketaloudellisten hyötyjen muodostamaa kokonaisuutta, joka on kokonaisuutena yksi merkittävin digitalisaation kasvualue. Käytännössä Suomessa tätä päästään hyödyntämään ensimmäisten joukossa 5G:n nopean tulon myötä, koska nopea ja toimintavarma langaton verkko on IoT:n kehittämisen ja kasvattamisen kannalta täysin välttämätöntä. Tämän vuoksi teollinen internet on todennäköisesti yksi Suomen suurimpia valtteja digitalisaation kehittämisessä sekä globaalissa kilpailukyvyssä tällä markkina-alueella. ”Tekes arvioi, että teollinen internet voi luoda Suomeen uutta liiketoimintaa 1,4 miljardin euron arvosta vuoteen 2020 mennessä.” Uskomme, että teollisella internetillä tulee olemaan valtava merkitys Suomen vientiteollisuuteen ja talouden kasvuun lähitulevaisuudessa. Mielenkiintoista tässä on se, miten paljon rahaa tähän pumpataan, niin Tekesin kuin valtionkin tahoilta, vaikka summat ovat pieniä verrattuna isoimpiin maihin, mutta merkittäviä panostuksia kuitenkin. Esimerkiksi Suomessa Teollinen Internet –ohjelma tarjoaa Tekesin kanssa kymmenien miljoonien eurojen rahoitusta, verkostoja ja kansainvälistymispalveluja yrityksille, jotka kehittävät uusille markkinoille innovatiivista liiketoimintamallia, tuotetta tai palvelua sekä yrityksille, jotka haluavat hyödyntää omissa liiketoiminnoissaan uusia digitaalisia palveluja tai niille, jotka tarjoavat uusia teollisen internetin palveluja kansainvälisille markkinoille. Tilastojen valossa teollinen internet kasvaa hämmästyttävää vauhtia sillä Strategy Analyticsin mukaan 2014 vuonna verkkoon kytkettyjä laitteita oli 12 miljardia eli 1,7 jokaista maapallon ihmistä kohden ja arvioiden mukaan tämä luku on vuonna 2020 jopa 33 miljardia eli 4,3 laitetta per ihminen.

 

Asiakaskäyttäytymisen murros

 

Teknologian ja digitalisaation kehittyessä asiakaskäyttäyminen on muuttunut ja muuttuu koko ajan sen mukana, kun tulee uusia digitaalisia palveluita, jotka helpottavat ihmisten elämää ja korvaavat samalla vanhoja kankeampia palveluja. Ihmiset alkavat haluta täyttää tarpeensa koko ajan helpommin, nopeammin, edullisemmin ja laadukkaammin. Samat kilpailuedut ovat olleet tietysti aina yhtä tärkeitä, mutta digitalisaation myötä kaikki maailman palvelut ja tuotteet ovat kaikkien saatavilla ja asioita on niin helppo vertailla netissä, niin miksi asiakas maksaisi huonommasta, kun voi helposti saada parhaan vaihtoehdon. Asiakkaat ovat oppineet jo tosi hyvälle ja kaikki palvelut pitäisi olla saatavilla välittömästi ilman odotusta. Esimerkiksi asiakaspalvelussa olen huomannut, että asiakkaat haluavat asioiden tapahtuvan ilman, että heillä tarvitsee laittaa tikkua ristiin asian eteen. Varsinkin asiakaspalveluun jonottamista asiakkaat eivät nykyään siedä yhtään tai jos yhteydenottopyyntöön luvataan vastata parin päivän sisällä ja tämä johtuu siitä, että monet suuret yrityksen maailmalla lupaavat vastauksen tuntien sisällä kellon ympäri.

 

Digitalisaatio vaikuttaa kaikilla toimialoilla. Ennen lääkärin auktoriteettia ei paljoa kyseenalaistettu, mutta nykyään diagnoosit tehdään itse googlettamalla ja lääkärikäynninkin voi jo hoitaa etänä videoyhteydellä, vaikka kotisohvalta. Google-hakuja tehdään esimerkiksi flunssa oireista niin paljon, että niiden perusteella voidaan tarkasti mitata vuosittaiset influenssa-aallot.

 

Myös itsepalvelu –palvelut kasvattavat suosiotaan koko ajan yhä enemmän ja tämä muutos vaikuttaa paljon esimerkiksi pankkisektorilla ja uhkaa kivijalkapankkien olemassa oloa tulevaisuudessa. Ihmiset ovat nykyään valmiita tekemään asiat itse missä tahansa ja milloin tahansa, jos se on helpompaa kuin mennä johonkin tiettyyn paikkaan hoitamaan asiaa tai soittaa johonkin asiakaspalveluun minne yleisesti joutuu jonottamaan liian pitkään.

 

Tulevaisuudessa voimme odottaa, että lähes kaikki kodinkoneemme ovat jossain määrin yhdistettynä nettiin ja keräävät tietoa käyttäjistä 24/7. Näin laitevalmistajat ja muut sidosryhmät voivat kerätä reaaliaikaista dataa käyttäjiltä ja voivat näin päivittää ja muokata laitteitaan sekä järjestelmiään vastaamaan kuluttajien tarpeita. Lisäksi laitteet voivat kerätä hyvinkin yksilöllistä tietoa käyttäjistään ja voivat jakaa tätä tietoa esimerkiksi suoraan vakuutusyhtiöille sekä muille tahoille, kuten tutkijoille.

 

Omalla tavallaan pelottavan mielikuvan luo juurikin se, että kaikki laitteet ovat kytköksissä toisiinsa ja suoraan niiden taustalla oleviin yrityksiin, sillä yksityisyydensuoja ei välttämättä sen lainsäädännöllisessä muodossaan seuraa digitalisaation mukana tarpeeksi nopeasti.

 

Mukavuudenhaluiset kuluttajat saavatkin siis pohtia, kuinka paljon ovat valmiita luovuttamaan yksityisyydestään saadakseen mahdollisimman helpoksi tehdyn elämisen.

 

Tai sitten lainsäädäntö pysyy mukana kehityksessä, sillä onhan esimerkiksi EU:n säätämä GDPR asetus pian takaamassa kaikille eurooppalaisille kuluttajille oikeuden selvittää, mitä tietoja heistä on kerätty, ja halutessaan myös oikeuden vaatia tietojen keräämisen lopettamista ja olemassa olevien tietojen poistamista. Sakon pelote GDPR:ssä on huomattava, sillä sieltä voi pamahtaa useiden miljoonien sakot, joten digitalisaatio voi sittenkin olla yksityisyyttä vähemmän rajoittavaa kuin Orwellin isoveli valvoo, tyyppisissä kauhutarinoissa peloteltiin.

 

Teknologian murros

Teknologia kehittyy kasvavaa vauhtia ja on kehittynyt hurjaa vauhtia jo pitkään. Teknologian kehitys on koko digitalisaation pohja ja sen myötä kaikki tulee myös jatkossa kehittymään. Omassa työssäni Elisan myymälässä pääsen jatkuvasti seuraamaan teknologian kehittymistä. Viime aikoina puhelimiin on alkanut tulla tekoälyä, joka osaa tunnistaa esimerkiksi valokuvasta, että siinä on kissa ja vertaa kuvaa nanosekunnissa netin välityksellä tuhansiin kissakuviin ja optimoi kuvasta mahdollisimman hyvän tekoälyä hyödyntämällä. Teknologian kehitys on ollut erittäin nopeaa jo vuodesta 1965 lähtien, jolloin Intellin perustaja Gordon E. Moore ennusti, että piitietokoneiden teho tuplaantuu jatkossa aina 18 kuukauden välein. Tämä niin kutsuttu Mooren laki on pätenyt poikkeuksetta tähän päivään mennessä, mikä on siis tarkoittanut käytännössä sitä, että aina kun on ilmestynyt uusi tehokkain tietokone, niin puolentoista vuoden kuluttua on jo olemassa tuplasti tehokkaampi. Mooren laki ei päde kuitenkaan enää kovinkaan kauaa, sillä se perustuu piitietokoneissa käytettävien piiatomien määrän vähenemiseen, eikä niitä voi vähentää loputtomiin. ”Prosessorivalmistaja AMD:n pääsuunnittelija John Gustafson esitti vuonna 2013, että Mooren laki kestää enää kymmenen vuotta, kehitys on hidastumassa. Myös DARPAn mikrojärjestelmien johtaja Robert Colwell arveli, että Mooren laki pysähtyy vuonna 2022 noin 5-7 nanometrin kohdalla.” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Mooren_laki)

Koska piitietokoneet ovat tulossa tiensä päähän, niin jos halutaan teknologian kehittyvän tästä eteenpäin tulevaisuudessa, on keksittävä parempia vaihtoehtoja piitietokoneille ja tänäkin päivänä tutkitaan vaihtoehtoja kuten kvanttitietokone, optinen tietokone, proteiinitietokone ja dna-tietokone. Mikään näistä vaihtoehdoista ei vielä pysty korvaamaan piitä ja kun piitietokoneiden kehitys loppuu, loppuu myös teknologian kehitys, jos parempaa vaihtoehtoa sille ei pystytä keksimään.

 

Digitaalisuuden teknologiaperustan taustalla vaikuttaa kuusi suurempaa kokonaisuutta, joissa tapahtuu koko ajan nopeaa kehitystä niin teknisissä ominaisuuksissa, hinnassa kuin käytettävyydessäkin. Nämä kokonaisuudet ovat:

 

  • Big data
  • Digitaalinen viestintä
  • IoT
  • Ohjelmistokehitys
  • Pilvipalvelut ja tietoverkot
  • Mobiliteetti

 

Teknologiaa ei ole koskaan ennen ollut yhtä edullisesti saatavilla kuin nykyään ja juuri edullisuus antaa potkua digitalisaation kehittymiselle ja varsinkin teollisen internetin mahdollistajana teknologian saatavuus ja edullisuus ovat tärkeitä, kun teknologia, laitteet ja internet yhdistyvät kohta kaikkialle mistä puhutaan myös termillä internet of everything (IoE). Eiköhän piisiruillakin päästä tässä vielä pitkälle ja toivottavasti kehitys ei sittenkään lakkaa kovin pitkäksi aikaa, vaan löytyisi vielä parempia ja tehokkaampia sekä energiankulutukseltaan parempia vaihtoehtoja korvaamaan nykyisen piiatomeihin pohjautuvan teknologian.

 

Niin kuin aikaisemmin sanottu, niin teknologian kehittyminen on digitalisaation kehittymisen pohja, mutta digitalisaation kehittymiseen vaikuttavia ajureita on paljon. Yksi näistä ajureista johon myös IoT osin pohjautuu, on tietokäsityksen kehitys. Tiedolla on rajaton määrä käyttötarkoituksia ja sen arvo kasvaa oikein sovellettuna ja hyödynnettynä. Big data ja avoimen datan periaatteet on iso digitalisaation osa-alue mitä tukee IoT:n ja sensoriteknologian nopea kehittyminen. Näitä valtavia datamääriä keräämällä voidaan tehdä tulevaisuudessa hienoja asioita. Laskentatehojen kasvu, pilvipalveluiden sekä tallennustilojen halpeneminen tukee tätä big datan kehitystä. Datan liikutteluun tarvitaan tietysti hyvät verkkoyhteydet mitä taas tukee nopea tiedonsiirron välityskyvyn kasvaminen ja tietoverkkojen kehitys. Telian järjestämässä IoT-seminaarissa meille ehkä isoimpana ahaa-elämyksenä tuli uusi teknologia, joka parantaa radiosignaalien materianläpäisykykyä niin, että IoT-ratkaisut toimivat paremmin esimerkiksi maan alla halleissa, tehtaissa tai voimalaitoksissa.  Digitalisaation kehitystä eteenpäin ajaa myös väestön ikääntyminen ja diginatiivien tulo työelämään sekä yhteiskunnan vaikuttajatehtäviin.

Lähteet:

 

Vesa Ilmarinen & Kari Koskela: Digitalisaatio – yritysjohdon käsikirja, 2015, Alma Talent Oy

Manninen, Brandt, Kallionpää & Lepola – Uuskavun polut – digitalisaation lupaus, 2017,Telia Finland Oyj

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mooren_laki

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!