On tiistaiaamu. Aktiivisuusranneke herättää minut uuteen päivään. Hiljennän rannekkeen, ja nousen ylös. Vilkaisen puhelimesta, miltä rannekkeen mittaama syke-käyrä näyttää. Aamutoimien ja aamupalan jälkeen lähden kävelemään bussipysäkille. Bussipysäkillä kaivan taskustani puhelimen, ja tarkistan että bussikortillani on rahaa. Bussi on täynnä äänekkäitä koululaisia, joten laitan Bluetooth-kuulokkeet korville, ja valitsen puhelimen Spotify-sovelluksesta fiilikseen sopivaa musiikkia. Avaan Ylen Uutisvahti-sovelluksen ja selaan päivän uutisotsikot. Bussin näytöllä vilahtaa Pilke-tapahtuman mainos, ja googlaan tapahtuman puhelimellani, koska tiedän sen olevan Proakatemialaisten järjestämä. Jään bussista pois Koskipuiston pysäkillä, ja lähden kävelemään kohti Proakatemiaa. Koskipuistossa melkein törmään kahteen pikkupoikaan, jotka pelaavat Pokémon Go-peliä. Oikaisen Liikekeskus Siperian läpi, ja häikäistyn Rodeo-yökerhon kirkkaasta valomainoksesta. Proakatemian hississä katkaisen kuulokkeistani virran, ja laitan puhelimen äänettömälle. Pajan alussa puhelimet kerätään laatikkoon. On mukavaa viettää neljä tuntia digitaalisuuden tavoittamattomissa.

Digitaalisuus on tätä päivää. Kuten edellinen esimerkki havainnollistaa, käytän päivittäin monia digitaalisia palveluja, ja kohtaan näin ollen joka päivä myös useita digitaalisen markkinoinnin muotoja.

Digitaalinen markkinointi on yrityksen markkinoinnin osa-alue, johon sisältyvät kaikki digitaalinen materiaali ja viestintä. (Digitaalinen markkinointi.info 2016)

Kuten minä, myös moni muu suomalainen kaapii musiikkielämyksensä käyttämällä Spotify- tai Youtube-palveluja. Viime vuonna Spotify-ohjelmaa käytti jo 1,8 miljoonaa suomalaista (Savon Sanomat 2017). Harva alle 30-vuotias ostaa enää cd-levyjä tai tilaa kotiin kannettua sanomalehteä (Leino 2010). Itsekin ostan enää vain tiettyjen yhtyeiden tai artistien cd-levyt kannatuksen vuoksi, ja paperista sanomalehteä en edes tilaa, koska mielestäni on kätevämpää lukea uutiset puhelimen tai tietokoneen näytöltä. Koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa käyttäen digitaalisia palveluja, täytyy myös markkinoinnin olla enenevissä määrin digitaalista.

Antti Leino (2010) tarkastelee digitaalista markkinointia teoksessaan Dialogin aika – Markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet. Leino (2010) esittelee teoksessaan erilaisia sähköisiä kanavia ja antaa vinkkejä kanavien konkreettiseen käyttöön digitaalisessa markkinoinnissa. Teos on ehtinyt vanhentua kahdeksassa vuodessa huomattavasti, joten lukija joutuu olemaan melko kriittinen tiettyjä kirjassa esitettyjä huomautuksia kohtaan. Esimerkiksi Microsoftin Live Messenger eli ”mese” esitellään teoksessa suosittuna mainosmuotona ja -kanavana (Leino 2010, 86). Microsoft kuitenkin sulki Live Messenger-ohjelman vuonna 2013 ja siirsi Messenger-tilit Skype-puheluohjelmaan (Ilta-Sanomat 2013). Toisaalta kirjassa esitetään monia digitaalisen markkinoinnin keinoja, jotka eivät ole muuttuneet kahdeksassa vuodessa. Esimerkiksi erilaiset mainosten muodot (Leino 2010, 75-102) näkyvät edelleen markkinoinnissa.

Vaikka Leinon teoksessa on myös vanhentunutta tietoa, kirjan ajatukset heijastavat myös tulevia trendejä. Leino (2010, 75) huomauttaa, että 2000-luvun puolivälin jälkeen videot ovat yleistyneet huomattavasti verkkomainonnassa. Sama trendi on näkyvissä edelleen. Videot ovat tänä päivänä todella suosittuja. Myös oppilaitokset, kuten esimerkiksi Proakatemia, käyttävät videoita markkinoinnissaan. Janna Perus (2017) kirjoittaa blogissaan videoiden käytöstä markkinoinnissa ja ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä 82% kaikesta verkkoviestinnästä tulee olemaan videota.

Promisian markkinoinnista iso osa on digitaalista markkinointia. Yrityksemme on teettänyt paperisia flyereita ja t-paidat, jotka ovat myös osa markkinointistrategiaamme ja keino saada näkyvyyttä. Tämän lisäksi Promisialla on sivu Facebook-, Instagram- ja Twitter-palveluissa. Lisäksi meillä on omat internet-sivut. Promisian markkinointitiimi kehittää kaikkia sivustoja jatkuvasti ja pyrkii löytämään yhä tehokkaampia keinoja sekä uusien että vanhojen asiakkaiden tavoittamiseksi. Koska videot ovat nykyään tärkeä osa digitaalista viestintää, Promisia on suunnitellut myös oman markkinointivideon kuvaamista.

Leino (2010) tarjoaa monia konkreettisia vinkkejä, joita Promisia ja toki kaikki muutkin Proakatemian tiimiyritykset voivat hyödyntää digitaalista markkinointia suunnitellessaan. Helliäkseen asiakkaitaan tai sidosryhmiään markkinoijan kannattaa Leinon (2010, 23) mukaan:

• tehdä kaikesta sisällöstä jaettavaa
• antaa kävijöille valtaa
• hajauttaa verkkopalveluja
• keskittyä mobiiliin

Materiaalia pitää voida jakaa, ja sisältöä pitää voida liittää helposti sivuihin ja palveluihin (Leino 2010, 23). Myös kävijöiden tekemät arvostelut ja arvioinnit pitää Leinon (2010, 23) mukaan tuoda rohkeasti esiin, vaikka niiden julkaiseminen tuntuisikin aluksi pelottavalta. Oma verkkopalvelukokonaisuus ei myöskään riitä vaan sisältöä tulee hajauttaa esimerkiksi hakupalveluihin, blogeihin tai sosiaaliseen mediaan (Leino 2010, 23). Lopuksi Leino (2010, 23) huomauttaa, että mobiililaitteet tulevat lisääntymään, minkä vuoksi digitaalisessa markkinoinnissa pitää keskittyä mobiiliversioihin. Leino on ennustanut tämän aivan oikein. Nykyään on äärimmäisen tärkeää, että esimerkiksi internet-sivu on luettavissa myös mobiililaitteella.

Leino (2010, 24) huomauttaa, että digitaalinen markkinointi kannattaa rakentaa asiakaskokemuksen varaan. Leino (2010, 24-25) esittelee kuusi askelta digitaalisen asiakaskokemuksen hallintaan:

1. Tavoittele uutta
2. Ymmärrä syvällisesti
3. Ilmaise hyvin
4. Muotoile kohtaaminen
5. Toteutus ratkaisee
6. Kehity jatkuvasti

Digitaalista markkinointia suunniteltaessa tulisi aina lähteä liikkeelle lopputuloksesta ja pohtia, mitä markkinoinnilla halutaan saavuttaa (Leino 2010, 25). Esimerkiksi näkyvyyden lisäämisen tavoittelu ja pyrkimys myynnin lisäämiseen vaativat aivan erilaisia markkinointitoimenpiteitä. Tämän lisäksi asiakasta tulee ymmärtää syvällisesti (Leino 2010, 25). Tässä käyttäjäpersoonien tai käyttöskenaarioiden luominen voi olla avuksi (Leino 2010, 157). Kolmanneksi markkinoijan pitää ymmärtää, miten asiakas haluaa tulla kohdatuksi ja pohtia, miten brändiä voidaan ilmaista niin että digitaalisuus laajentaa sitä (Leino 2010, 25-27). Lisäksi määrittelemällä tärkeimmät vuorovaikutuskohdat digitaalisessa maailmassa markkinoija voi muotoilla asiakaskohtaamisen ja ilahduttaa asiakasta, mikä on Leinon (2010, 28) mukaan aina perustavoite digitaalisessa asiakaskokemuksessa. Vasta sitten kun markkinoija tietää, mitä halutaan tehdä, hän voi alkaa miettiä, miten markkinointi toteutetaan (2010, 28-29). Lopuksi Leino (2010, 29) huomauttaa, että digitaalinen markkinointi ei ole projekti eikä sitä pitäisi jättää markkinointiosaston vastuulle, koska digitaalinen markkinointi tähtää täydelliseen asiakaskokemukseen ja sen pitäisi olla yrityksen DNA:ssa.

Leinon (2010) teos on elävä esimerkki siitä, että digitaalinen maailma muuttuu todella nopeasti. Leino (2010, 12) kertoo teoksen sisällön ja otsikoiden eläneen jatkuvasti puoli vuotta kestäneen kirjoitusurakan aikana. Leino (2010, 12) huomauttaa myös tiedostavansa, että sisältö tulee muuttumaan vielä sen jälkeenkin, kun teos on tullut painosta. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka hyvin kirjassa on ennustettu tulevia digitaalisuuden trendejä kuten esimerkiksi edellä mainittujen videoiden suosiota. Nautin myös siitä, että vaikka digitaalinen maailma on muuttunut paljon teoksen julkaisemisen jälkeen, Leino (2010) tarjoaa paljon käyttökelpoisia vinkkejä Promisian digitaalisen markkinoinnin kehittämiseksi. Promisialla on tapana tehdä asioita ensin ja pohtia niitä vasta sen jälkeen. Olemme tehneet markkinointiakin samalla asenteella eli olemme lähteneet markkinoimaan itseämme pohtimatta sen kummemmin, mitä markkinoinnillamme tavoitellaan. Kuten edellä todettiin, Leino (2010, 25) korostaa, että digitaalisessa markkinoinnissa pitäisi pohtia ensimmäisenä lopputulosta. Tämä on tärkeä oppi, jonka voin viedä myös käytäntöön.

Toinen Promisian kannalta hyödyllinen käytäntöön vietävä vinkki on vallan antaminen asiakkaille. Kuten edellä todettiin, Leinon (2010, 23) mukaan asiakkaiden palautteita tulisi käyttää apuna digitaalisessa markkinoinnissa. Mielestäni tällaista markkinointia pitäisi tuoda myös Promisian internet-sivuille. Uskon että Promisia voisi hyötyä Leinon teoksesta löytämistäni vinkeistä, mutta vinkkien vieminen käytäntöön saattaa vaatia koko tiimin panostamista digitaaliseen markkinointiin – ainakin jos Leinon (2010, 29) väite siitä, että digitaalisen markkinoinnin pitäisi sisältyä yrityksen DNA:n pitää paikkansa. Kuten moni muukin yrityksen kehittämiseen tähtäävä tavoite, myös digitaalisen markkinoinnin kehittäminen vaatii siis koko tiimin sitoutumista ja yhteistyötä.

LÄHTEET

Digitaalinen markkinointi.info 2016. Digitaalinen markkinointi. Luettu 8.4.2018.

http://www.digitaalinenmarkkinointi.info/

Ilta-Sanomat 9.1.2013. Viimeinen mese-viesti lähtee 15. maaliskuuta. Luettu 8.4.2018.

Leino, A. 2010. Dialogin aika – Markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet. Infor Oy: Porvoo.

Perus, Janna 9.2.2017. 10 syytä ottaa video osaksi sisältömarkkinointia. Luettu 8.4.2018.

http://blogi.videolle.fi/10-syyta-ottaa-video-osaksi-sisaltomarkkinointia

Savon Sanomat 4.7.2017. Suoratoistopalveluiden suosio kasvaa rytinällä Suomessa – jo lähes kaksi miljoonaa käyttäjää. Luettu 8.4.2018.

https://www.savonsanomat.fi/talous/Suoratoistopalveluiden-suosio-kasvaa-rytin%C3%A4ll%C3%A4-Suomessa-%E2%80%93-jo-l%C3%A4hes-kaksi-miljoonaa-k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4%C3%A4/1011065