Dialogi tiimiopinnoissa

15.11.16 Esseen kirjoittaja: Hermanni Ahtiainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Työnohjauksen käsikirja
Kirjan kirjoittaja: Kai Alhanen, Anne Kangasaho, Olli-Pekka Ahtiainen, Marko Kangas, Tiina Soini, Jarkko Soininen
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Proakatemian opintojen keskiössä on dialogisuus. Opiskelija käy dialogia tiiminsä jäsenten kanssa, valmentajiensa kanssa sekä itsensä kanssa. Kokemusten ja tuntemusten ilmaisu sekä niistä avoimesti keskustelu ovat osana jokaista päivää akatemialaisen arjessa.

Ollakseen näinkin tärkeä osa opiskelua, dialogia ja dialogisuutta opiskellaan hyvin vähän, jos ollenkaan. Akatemialla aloittavan opiskelijan voi olla vaikeaa tottua jatkuvaan reflektointiin, mikäli ei omaa aikaisempaa kokemusta dialogiin perustuvista yhteisöistä. Omassa tapauksessani, saapuessani Eventan jatkuvaan tiimimalliin, sukellettiin dialogin kanssa suoraan syvään päähän. Osallistuin tiimin vanhempien jäsenten alustamien pajojen tiimioppimistilanteissa dialogiin ymmärtämättä, mikä oli dialogin tarkoitus tai kuinka se rakentuu. Ymmärsin kyllä kulloisenkin oppimistilanteen tavoitteet ja luulin ymmärtäväni, miten käyttää dialogia työkaluna tiimityöskentelyssä. Olin kuitenkin väärässä.

Dialogi ymmärretään helposti vain vuoropuheluna henkilöiden välillä. Todellisuudessa dialogi on kuitenkin työkalu, siinä missä PowerPoint, huuliharppu tai pensseli. Sen toimintatavat pitää ymmärtää, jotta sitä voi osata käyttää oikein. Ensimmäinen askel dialogin ymmärtämiseen oli käsittää, ettei dialogissa, toisin kuin keskustelussa, ole vastaanottajaa. Dialogissa jokainen osallistuja on tekijä ja samanarvoinen dialogin merkityksen kannalta. Tämän ymmärtäminen muuttaa käsityksen normaalin keskustelun roolituksesta, jossa vuorollaan on aina yksi puhuja, eli tekijä, ja loput keskustelun osapuolet ovat vastaanottajia. Dialogissa vastaanottajana toimii itse keskustelu ihmisten sijasta, vaikka puhutaankin suoraan ihmisten välillä. Puheenvuorojen, mielipiteiden ja tuntemusten on tarkoitus rikastuttaa ja kasvattaa dialogin sisältöä, ei vaikuttaa osallistujiin tavoitteellisesti.

Dialogin tarkoitus on lisätä ymmärrystä

  • Omasta ajattelusta
  • Toisten ajattelusta
  • Käsiteltävästä aiheesta

Dialogin tarkoitus on lisätä osallistujien ajattelun joustavuutta.

Dialogin ja keskustelun eron ymmärtäminen selkeytti huomattavasti mielikuvaa tiimissä työskentelystä: keskinäinen kanssakäyminen ei ollut, eikä sen tarvinnutkaan olla, aina dialogia. Tavoitteellisen keskustelun, päätöksentekoon käytettävän päätöskeskustelun ja pohtivan dialogin ero on elintärkeä. Väärä työväline saattaa hankaloittaa työskentelyä huomattavasti, tehden siitä jopa turhauttavaa ja haitallista.

Kaikkein tärkein ja vaikein osa ymmärtää dialogin lähtökohdissa on kuitenkin osallistujan rooli. Osallistuakseen dialogiin täytyy omia käyttäytymismalleja muuttaa dialogin toimintaperiaatteiden mukaisiksi. Dialogiin osallistujan tulisi jättää dialogin ulkopuolinen maailma taakseen ja pyrkiä eroon totunnaisista ajatusmalleistaan, eli niistä mielipiteistä ja tuntemuksista, jotka hän on muodostanut ennen dialogia. Osallistujan tulisi keskittyä käsittelemään niitä tunteita ja ajatuksia, joita dialogissa käsiteltävät asiat herättävät sillä hetkellä. Kuitenkin, osallistujan toivotaan tuovan esille oma kokemuspohjansa ja siihen pohjautuvat näkemykset. Nämä kaksi ristiriitaista aspektia dialogissa pakottavat osallistujan tavallaan tulkitsemaan omia kokemuksiaan kuin kirjasta lukiessa ja kertomaan, mitä tunteita ja ajatuksia luettu teksti dialogin osallistujassa herättää.

Tällainen kaksitahoinen osallistuminen on erityisesti uudessa ympäristössä hyvin vaikeaa. Dialogia tutkivat tahot ovat kehittäneet erilaisia ajatusmalleja helpottaakseen dialogin synnyttämistä:

  • Kokemuslähtöinen puhetapa
    • Puheenvuoroja perustetaan osallistujien omiin kokemuksiin
  • Toisten ihmisten kokemusten kunnioittava kuunteleminen
    • Kuunnellaan aktiivisesti muiden osallistujien puheenvuoroja keskeyttämättä tai kommentoimatta, vaikka kokemus liittyisi itseen
  • Aktiivinen liittyminen toisten puheen sisältöihin
    • Kerrotaan niistä ajatuksista ja tuntemuksista, joita ihmiset jakavat omien, etukäteen prosessoitujen mielipiteiden sijaan
  • Eri näkökulmista muodostuvan kokonaisuuden tutkiminen
    • Yritetään hahmottaa osallistujien kokemuksien ja tuntemuksien kokonaisuutta
  • Jännitteiden ja ristiriitojen avoin tutkiminen
    • Eriäviä mielipiteitä ei suljeta pois: dialogissa ei ole oikeaa eikä väärää. Jännitteiden ja eriävien mielipiteiden herättämien ajatusten, lähtökotien ja syiden puolueeton käsittely

Ajatusmallien tarkoituksena on auttaa osallistujia rakentamaan ilmapiiri, jossa voi syntyä hedelmällistä dialogia. Ne ohjaavat osallistujan kuuntelemista ja puhumista, auttaen häntä välttämään dialogin lähtökohtien asettamien rajojen rikkomista. Ajatusmallien toiminnalle on kuitenkin olennaista, että ne ovat vallitsevassa roolissa koko dialogia käyvän yhteisön keskuudessa.

Dialogisia menetelmiä, tai konkreettisia työkaluja, ovat erilaiset toimintamallit. Toimintamallien tarkoitus on ohjata keskustelua siten, että kaikkien dialogin osallistujien näkemykset tulisivat esille. Pienryhmätyöskentelyllä haetaan intiimimpää työskentely-ympäristöä sekä eriäviä dialogilinjoja. Akvaario- ja kumuloituvalla työskentelymalleilla on tarkoitus painottaa kuuntelemisen ja puhumisen eroja sekä ohjata keskustelua siihen, millaisia ajatuksia muiden puhe herättää kuulijoissaan.

Dialogisia menetelmiä

  • Pienryhmätyöskentely
    • Pari-, kolmikko-, nelikkotyöskentely
      • Osallistujat käyvät pienryhmässään dialogia annetusta aiheesta itsenäisesti. Lopuksi avataan ryhmissä syntynyttä keskustelua yhteisesti.
    • Kahvilatyöskentely
      • Osallistujat käsittelevät pienryhmässä aihetta annetun ajan ja kirjaavat ajatuksiaan paperille. Ajan loputtua ryhmät vaihtavat papereita ja keskustelevat seuraavan välin aikana siitä, mitä paperille on kirjattu.

 

  • Akvaariotyöskentely
    • Ryhmä jaetaan pienempiin osiin. Yksi ryhmistä pyydetään dialogiringin keskelle käymään dialogia teemasta tietyn ajan. Loput kuuntelevat, eivätkä osallistu dialogiin. Ajan päätyttyä, ryhmät vaihtavat paikkoja ja jatkavat dialogia siitä, millaisia ajatuksia ensimmäinen ryhmän keskustelu herätti. Toistetaan, kunnes kaikki ovat olleet keskustelemassa keskellä, tämän jälkeen puretaan koko ryhmän kesken.

 

  • Kumuloituvat ryhmät
    • Dialogi aloitetaan pareittain tai pienryhmissä. Ajan kuluttua ryhmiä yhdistellään suuremmiksi ryhmiksi, jossa aloitetaan dialogia, johon pienryhmät nostavat aikaisemmin esille nousseita asioita. Toistetaan, kunnes saavutaan koko ryhmän dialogiin.

 

Dialogi ymmärretään turhankin helposti yksinkertaiseksi asiaksi. Todellisuudessa, kaikista työkaluista huolimatta, dialogin synnyttäminen ja siihen osallistuminen on hyvin monimutkainen ja vaikea asia. Dialogitaitoja ei voi oppia kuin harjoittelemalla, ja vaikka dialogin osallistujat olisivat kaikki siinä taitavia, ei todellista dialogia välttämättä synny. Avoimen ja hedelmällisen ilmapiirin rakentaminen vaatii aikaa ja työtä ryhmältä myös dialogitilateiden ulkopuolella. Mitä luottavaisempi ja turvallisempi ilmapiiri dialogia käyvän ryhmän keskuudessa vallitsee, sitä helpompi osallistujien on antautua dialogin vietäväksi.

Akatemialla puhutaan paljon enemmän tiimistä, ryhmädynamiikasta sekä niiden rakentamisesta. Dialogi on täysin sidoksissa ryhmän sisäiseen ilmapiiriin ja siten sekä riippuvainen että merkittävä osa tiimin rakentamisessa ja sen kehittämisessä. Kahden ja puolen vuoden opintojen aikana pyritään rakentamaan ihannetiimi, jonka tulisi kyetä huippudialogiin. Oppimiskäyrä on töyssyinen ja täynnä riskejä, mutta Akatemia on ympäristö, jossa on turvallista kokeilla ja epäonnistua.

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (2 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: +2 (from 2 votes)
Dialogi tiimiopinnoissa, 5.0 out of 5 based on 2 ratings Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

3 kommenttia to “Dialogi tiimiopinnoissa”

  1. Antti Rein sanoo:

    Hei ihan loistavaa. Tämä pitäisi jakaa kaikkien saataville. Eventalaisten pitäisi lukea kun olimme tämän kuuntelemassa. Mutta muut tiimit, jotka eivät olleet kuuntelemassa tätä saavat varmasti hyviä avaimia dialogin kehittämiseen. 10+

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Maija Laurikkala-Dewes sanoo:

    Hieno kirjoitus!! Tärkeä asia, taitava sanankäyttö ja selkeä sanoma sisältönä. Kiitos!

    Dialogia olisi syytä harjoitella, todellakin, jo ennen kuin uidaan ensimmäisen kerran syvässä vedessä ja pyritään käyttämään dialogia ”vain” suunnan tarkistamiseen kohti matalikkoa. Paras olisi varmaan tehdä ensimmäinen treeni heti Proakatemian alussa tai teettää tulijoilla ensimmäinen kirjaessee dialogiin liittyvästä aiheesta.. Tosin aika monta muutakin asiaa olisi listalla vuorossa ”heti Proakatemian alussa”. Ehkä se on yksi merkki siitä, miten iso ja moniulotteinen prosessi lähtee käyntiin, kun Proakatemian ovi sulkeutuu ensimmäisen kerran uuden pinkun selän takana.

    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VA:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Noora Luttinen sanoo:

    Loistava ja selkeä essee dialogista, tämän voisi antaa luettavaksi jokaiselle Akatemialle saapuvalle!
    Hyvää herättelyä myös itselleni. Vaikka dialogin tarkoituksen ja ajatuksen olisi joskus sisäistänytkin, vaatii dialogi jatkuvaa harjoitusta ja kertausta. Eventassakin ajaudumme usein takaisin sille älämölö tasolle.
    Mainitsemasi erilaiset dialogiset menetelmät kolahtivat, niitä pitäisi ehdottomasti päästä testaamaan käytännössä!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!