Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Dettmann ja johtamisen taito



Kirjoittanut: Aaro Berg - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Viimeisten viikkojen aikana olen saanut kuunneltua Dettmann ja johtamisen taito äänikirjan. Äänikirjat sopivat itselleni hyvin. Näin saan käytettyä ajan paremmin hyödyksi, kun äänikirjaa voi kuunnella junassa, bussissa, lenkillä tai koulumatkoilla. Seuraavassa ehkä hieman poukkoilevaa pohdintaa siitä, mitä ajatuksia kirja minussa herätti.

 

Olin aiemmin kuullut Dettmannin kirjasta paljon hyvää, mutta koripallo lajina ei hirveästi kiinnosta itseäni. Tästä syystä kirja pääsikin kuunteluun vasta nyt. Kuitenkin urheilu ja valmentaminen yleisesti kiinnostaa minua kovasti. Ihmisten menestystarinoita on lisäksi inspiroivaa lukea. Kirjasta sain myös monia hyviä pointteja hyödynnettäväksi omassa arkielämässä.

 

Johtaminen

 

Kirjassa Dettmann käy läpi uraansa koripallovalmentajana. Kirjassa jaettu valmennus- ja johtamisfilosofia sopii hyvin myös siirrettäväksi liike-elämään ja Proakatemian arkeen. Uran alussa Dettmannia ohjasi oma halu voittaa ja menestyä. Pelaajat olivat vain väline tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan toiminut. Vasta, kun Dettmann ymmärsi siirtää huomion omasta itsestään pelaajiin ja heidän kehittämiseensä alkoi menestystä tulla. Omaa ajattelua täytyi muuttaa niin, että valmentaja on olemassa valmennettaviaan varten.

 

Tässä on ainakin yksi huomio, minkä voi siirtää suoraan Proakatemian arkeen. Johtotehtävillä tiimin sisällä ei ole tarkoitus pönkittää omaa egoaan tai arvoasemaansa, vaan palvella muuta tiimiä mahdollisimman hyvin, ja tätä kautta saada ihmisten parhaat puolet esille. Näin koko tiimi menestyy paremmin ja kaikilla on myös parempi olla, kun tiimissä vallitsee tasavertainen ilmapiiri.

 

Kirjassa epäonnistuneesta johtamisesta käytetään esimerkkinä kellokorttia. Olen myös itse työskennellyt työpaikoissa, joissa tämä käytäntö on ollut voimassa. Työpaikkojen ilmapiiri onkin perustunut vahvaan kontrolliin ja valvomiseen johdon puolelta. Omalle luovuudelle ei ole jätetty sijaa. Nämä ovat autoritaarisen johtamisen työvälineitä, eivätkä sovellu omaan arvomaailmaani tai Proakatemian arkeen.

 

Dettmann painottaa paljon yksilölähtöistä valmentamista. Suunnan näyttäminen on rutkasti helpompaa, kun tuntee valmennettavansa ja tietää mikä heitä motivoi. Johtajan tulee olla kiinnostunut ihmisistä ihmisinä ja empatia onkin johtajan tärkein työkalu. Muita yksilölähtöisen johtamisen välineitä ovat kannustaminen, kiittäminen, kyseleminen ja kuunteleminen. Tärkeää on myös johtajan oma kyky käsitellä tunteita. Onko tunteet sallittua tuoda mukanaan töihin? Oman näkemykseni mukaan useassa paikassa vallitsee edelleen vahva kahtiajako siitä, että on olemassa työ ja sitten se ”oikea” elämä. Töissä hoidetaan työt ja tunteet jätetään sinne oikeaan elämään. Meillä Hurmassa on käytäntönä se, että oli käsiteltävä asia kuinka tärkeä tahansa, menevät ihmiset aina edelle.

 

Kehittäminen

 

Edellä oleva on juuri sitä, mihin olemme Hurman kanssa sopineet tämän kevään keskittyvämme. Meillä on visio siitä, kuinka pääsemme paljon parempiin tuloksiin tiimin yhteisissä haasteissa, kun opettelemme ottamaan yksilöiden tarpeet paremmin huomioon. Esimerkiksi Hurmassa on selkeä jako ilta- ja aamuihmisten välillä. Voisiko työskentelyaikoja vaihdella niin, että kaikista saisi parhaan irti? Toiset taas latautuvat yksin ollessaan ja toisen porukassa. Voisiko pitkissä haasteissa, esimerkiksi myyntipäivillä antaa yksin aikaa tarvitseville tunnin tauon, jolloin voisi käydä kotona huilaamassa? Koripallosakin on vaikeaa pärjätä, jos miettii vain omia pisteitään ja vahvuuksiaan. Koko joukkue täytyy saada sitoutettua yhteiseen tavoitteeseen.

 

Koko tiimin yhteisenä tuotteena meillä on yrityksille tarjottava 12h-innovointi. Olemme paljon käyneet keskustelua siitä, kuinka tätä palvelua voisi parantaa. Yksi suurimmista haasteista on ollut raportin laatiminen. Kuka sen kirjoittaa ja pitäisikö kirjoittajan vaihtua aina case kohtaisesti? Meillä on tiimissä muutama tosi hyvä kirjoittaja ja sitten niitä, jotka eivät ole niin hyviä kirjoittamaan. Heidän vahvuutensa ovat muissa asioissa. Tässä törmäämme usein oppi vs. osaaminen kysymykseen. Kirjoittaako raportin aina sellainen, joka sen homma osaa, jolloin voidaan tuottaa asiakkaalle laadukasta materiaalia vai oppimismielessä joku muu? Dettmann toteaa, että pelaaja tulisi laittaa pelipaikalle, joka on pelaajalle luonteva. Hammaslääkäriä ei kannata laittaa psykologin töihin.

 

Pohdinta

 

Kirjasta sain myös vahvistuksen sille mitä olen itsekin usein miettinyt. Elämä on pienistä sattumuksista kiinni. Yhden yksittäisen pelin voittamisella voi olla valtava vaikutus omaan tulevaisuuteen. Kokonaisuutta on kuitenkin turha yrittää hallita liikaa. Itsekin päädyin Proakatemialle monen pienen sattumuksen saattelemana. Koko koulusta en ollut edes kuullut, kuin vasta kuukausi ennen valintakokeen ennakkotehtävän määräaikaa.

 

Dettmann mainitsee kirjassaan systeemi yhden ja systeemi kahden. Systeemi 1 perustuu tekemiseen mietinnän ja harkinnan kautta, kun taas systeemi 2 on selkäytimestä tulevaa suorittamista. Tätä voikin varmasti soveltaa myös moniin muihin asioihin koripallon lisäksi. Valtava määrä harjoittelua vie suoritukset selkäytimeen, oli asia sitten mikä tahansa. Tämä oli kirjasta itselle ehkä se mieleisin löydös. Käsittelin aivan samaa asiaa edellisessä blogikirjoituksessani, kun pohdin omaa systeemiäni Daily Fantasyn pelaamiseen.

 

 

 

Lähteet:

Saarikoski, Saska (2015). Dettmann ja johtamisen taito (ePub-versio). WSOY.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close