Vahva brändi

Viime aikoina olen kuullut puhuttavan monesti yrityksen brändikuvasta. Tämä ehkä sen takia, että opiskelemme Proakatemialla, missä luodaan oman tiimin kanssa brändi osuuskunnalle, tuotteelle tai toiminnalle. Nykyään seurataan monesti, miten jotkut brändit kehittyvät pienestä toimijasta isoksi ja vaikutusvaltaiseksi vaikuttajaksi. Tähän hyvänä esimerkkinä nousevasta brändistä toimii esimerkiksi Apple. Uusitalo kirjoittaa kirjassaan nimeltä Brändi ja Business (2014, s. 32), että brändi on se toimija, joka ohjaa yritystä jatkuvaan uudistukseen pysyen kuitenkin uskollisena itselleen, sekä perinteilleen. Väitänkin, että liian usein ollaan sokeita omalle brändille ja sitä kantaville arvoille. Liiketoiminnan uudistuksen aikana halutaan liian usein uudistaa myös koko brändikuva samalla. Brändin pitäisi kuitenkin olla se elin, jota uudistetaan ja kasvatetaan jatkuvasti yrityksen kasvaessa. Ymmärrän, että kiireisinä päivinä tämä unohtuu ja luotetaan siihen, että brändin rakentamiselle löytyy myöhemmin aikaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Suosittelen tekemään niin, että yrityksen ovet laitettaisiin hetkeksi kiinni, kokoonnuttaisiin miettimään yrityksen brändiä ja arvoja ja saataisiin sitä kautta uusia tuulia yrityksen toimintaan. Ovien kiinni pitäminen voi vielä maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Uskaliasta ja hienoa olisi, kun yrityksen uskollisimmat asiakkaat olisivat mukana kehittämässä brändiä. Siten saataisiin käyttäjäystävällisesti luotua jotain sellaista, jota yrityksen niin sanotussa omassa kuplassa toimijat eivät itse keksisi tai näe arvokkaana.

Uusitalo summaa (2014, s.43) hyvin yrityksen tehtävän: ” Yrityksen tärkein tehtävä ei ole tuottaa voittoa omistajilleen, vaan arvoa asiakkailleen. ” Jokaisen yrittäjän pitäisi muistaa tämä, mutta liian usein huomaan, että asiakas on unohdettu kokonaan. Yrityksen päättäjät näkevät vain oman palkkapussin kasvavan. He luottavat siihen hyvään, että asiakas palaa uudestaan takaisin, vaikka nimenomaan sen eteen pitäisi tehdä töitä, että brändistä olisi rakennettu niin vahva, että asiakas ei muualla kävisikään kuin saman liikkeen luona. Uusitalo kertoo (2014, s.38), että silloin liiketoiminnan ja brändin kehittäminen kohtaavat parhaiten, kun ajatellaan että brändi on asiakkaan käsitys hänelle luomasta arvosta. Asiakas on se, joka mainostaa yritystä muillekin, laittaa sosiaaliseen mediaan kuvia tai vie sinne ystävänsä. Yrityksen brändi luo sen mielikuvan haluaako asiakas palata sinne toiste.

Brändin vahvuus

Jokaisella yrityksellä on joku vahvuusalue, jonka mukaan toimia. Saman alan toimijoina voi hyvinkin olla monen erilaista tyyliä ja toteutusta. Brändin vahvuutena pidetään selkeyttä ja asiakkaille lojaalisti toimivalla toimintatavalla. Uusitalo summaa (2014, s. 59), että kohderyhmäajattelussa pitäisi asiakkaiden lojaliteetti nostaa tärkeämmäksi ja arvolupauksessa korvata runsaus selkeydellä. Itsekin voin myöntää, että asiakkaan näkökulmasta sekava liikeidea ja toteutus ei houkuttele asioimaan liikkeessä. Uusitalo kertoo (2014, s.26), että asiakkaille epäselvästi puhuva brändi ja siten koko yritys näyttäytyy usein sekavana ja huonosti johdettuna. Uskallan sanoa, että yksikään yritys ei varmasti toivo itsestään sekavaa ja huonosti johdetun yrityksen kuvaa. Brändin vahvuudet vain pitää kaivaa esille ja luoda niistä selkeä kokonaisuus mikä myös näkyy asiakkaille. Yrityksen yhteiset ideointipäivät ovat loistava tapa saada koko työtiimi työskentelemään samojen arvojen kanssa. Yhdessä luodut arvot ja pelisäännöt kasvattavat työntekijöitä uskollisemmaksi yritykselle, sekä se näkyy asiakaspalvelun tasossa. Mielestäni kuitenkin jokainen työntekijä kantaa työntekijän roolia vapaalla ollessaan. Vapaapäivinäkin olisi yritykselle sen etujen mukaista, että työntekijät jaksavat vaalia yrityksen brändiä sekä mainostaa sitä eteenpäin.

Arvot brändin perustana

Arvot ovat jokaisen liiketoiminnan ja projektin tärkein kulmakivi, joka kantaa vaikeimmillakin hetkillä. On jokin perusta luotuna, minkä päälle voi rakentaa enemmän. Arvolupaus toimii samalla niin yrityksessä työskenteleville kuin asiakkaillekin. Toki jokainen voi miettiä onko arvoja saman verran kumpaankin suuntaan, vai tehdäänkö erikseen työntekijän ja työpaikan arvot ja asiakkaille näkyvät arvot. Uusitalo (2014, s. 63) luettelee kolme tärkeintä kriteeriä, mitä vahva arvolupaus täyttää. Tärkeimpänä on, että arvot eroavat siitä mitä kilpailijat lupaavat. Toisekseen tulee, että arvot on mahdollista toteuttaa yrityksen omalla osaamisella, sekä resursseilla. Kolmanneksi tulee, että arvolupauksen on oltava asiakkaiden näkökulmasta tarpeeksi kiinnostava ja innostava, eli se vastaa johonkin heille tärkeään tarpeeseen ja haluun. Kun jokainen suomalainen yritys ymmärtäisi nämä kolme tärkeintä pointtia, uskallan sanoa, että kivijalkakaupoissa myyminen menestyisi uudella tavalla. Nyt useimmat kivijalkakaupat ovat nähneet parhaimmat päivät ja edelleen ollaan tyytyväisiä silloin luotuihin arvoihin, brändiin ja liiketoimintaan. Tärkeää on muistaa, että pelkkä arvon tuottaminen ei vielä riitä luomaan brändiä vaan arvon pitää myös kommunikoida yrityksen ulkopuolelle. Brändiä luodessa pitää miettiä, että miten arvon voi kotiuttaa vahvana toimijana yrityksen toiminnalle. Niin brändin kuin arvojen luomiselle pitää olla toimenpide, suunnitelma ja toteutusvaiheet.

Miksi suosittelen kirjaa kaikille liiketoiminnan parissa työskenteleville?

Kirja antoi todella selkeitä ajatuksia, sekä konkreettisia esimerkkejä. Uskon, että kirja toimii niin johtoryhmälle antamaan uusia näkökulmia kuin uusille toimijoille starttaamaan toimintaa. Liiketoiminta tarvitsee aina markkinointia käynnistyäkseen ja tässä kirjassa ei ole unohdettu sitä näkökulmaa. Selkeän ulosannin vuoksi kirjasta tuli monta hyvää vinkkiä toimia jatkossa eri lailla brändin kehittämisen parissa. Brändin ja liiketoiminnan perustana toimivat arvot ja näistä kolmesta pitäisi syntyä vahva kolmen tiimi. Kirja antaa helpot lähtökohdat luomaan ajatuksia näiden kolmen asian ympärille.