Suomalainen koulutus nousi 2000 -luvun alussa koko maailman tietoisuuteen, kun ensimmäisen PISA tutkimuksen tulokset julkistettiin ja Suomi oli kärjessä lähes jokaisella osa-alueella. Tietoisuuden mukana tuli myös ulkomaisten kiinnostus suomalaiseen opetusjärjestelmään. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole juurikaan hyödyntäneet tuota mainetta koulutusviennin osalta, sillä esimerkiksi Ruotsissa koulutusviennin arvo on noin 4 kertainen Suomeen verrattuna. Viime vuosina on kuitenkin herätty viimein siihen, että ehkä myös Suomen koulutusta kannattaisi alkaa myymään aktiivisesti ulkomaille. Törmäsin Helsingin Sanomien nettisivuilla artikkeliin, jonka otsikko on ”Hehkutettu suomalainen koulutusvienti on yhä pientä eikä kukaan tiedä sen arvoa –kokonaista koulua on vaikea monistaa ja myydä” Tässä kyseisessä artikkelissa puhuttiin, kuinka Suomen koulutusvienti on kasvussa, mutta edelleen melko pientä siihen nähden, mitä se voisi olla. Suomen osuus maailman koulutusalan kuuden biljoonan euron markkinoista on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa euroa. Jouni Kangasniemi opetusministeriöstä uskoo, että lähiaikojen kasvu on noin 20-25% vuodessa. Vienti on kasvanut myös joka vuosi tasaisesti siitä huolimatta, että Pisa tutkimuksen tuloksissa Suomi ei ole enää ollut kärkipäätä esimerkiksi vuonna 2015. Suomalaiset ovat kuitenkin onnistuneet vakuuttamaan maineensa huipulla suomalaismetodien, kuten koulutuksen tasa-arvon ja oppilaan huomioimisen, loistavuudesta.

Tästä päästäänkin siihen, mitä itse olen huomannut viimeisen vuoden aikana ollessani kv-tiimissä ja kv-päällikkönä. Kiinnostus maailmalla Proakatemiaa ja tiimioppimista kohtaan on viimeiset pari vuotta ollut räjähdysmäisessä kasvussa. Toki tähän vaikuttaa suuresti loistavasti hommansa hoitaneiden edellisten kv-tiimien ja kv-päälliköiden panos. Viimeisen vuoden kasvua kuvastaa hyvin se, että vuoden 2016 kesä-joulukuussa oli vierailijoita noin 60 ja 7 eri maasta. Vastaava luku tänä vuonna, kun eletään vasta marraskuuta, on noin 190 vierasta 17 eri maasta. Tämä kasvu poikii ymmärrettävästi paljon uusia kontakteja ja verkostoja, joita minun kv-päällikkönä sekä myös valmentajien on hyödynnettävä. Tamk:in puolelta on tullut paljon kiinnostusta meidän oppimismallia kohtaan ja sieltäkin halutaan tätä viedä eteenpäin. Siinäpä siis ajateltavaa itsellenikin, että miten tämän mallin ulkomaille viemisestä voisi tehdä itselleen bisneksen. Kiinnostusta mallia kohtaan löytyy varmasti, sen osoittaa sekin, että joka vuosi syntyy monia uusia tiimiakatemioita maailmalle. Nyt pitäisikin löytää se oma rako koulutusviennin maailmaan, sillä olen varma, että siinä on paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Koulutusvientiä tekee myös eräs alumniyritys, jonka kanssa olen aika paljon ollut tekemisissä viime aikoina. Polar Partnersin liikeideana on koota kaikki Suomen koulutusalan ammattilaiset yhteen ja myydä sen jälkeen kokonaisia paketteja ulkomaille. Heidän kauttaan onnistuu siis käytännössä ostaa vaikka kokonainen suomalainen koulu omaan maahan. Tämän tyylinen yritys on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja ainakin minun mielestäni erittäin kiinnostava. Polar Partnersin tavoitteena on vähintään kolminkertaistaa suomalainen koulutusvienti vuoteen 2021 mennessä. Tämäkin tavoite kertoo sen, kuinka paljon potentiaalia koulutusviennin suhteen on. Polar Partners on myös itseäni henkilökohtaisesti kiinnostava yritys ja voisin hyvin kuvitella työskenteleväni tuon tyylisessä yrityksessä tulevaisuudessa. No, se jää vielä nähtäväksi..

Aleksi Orenius 11.11.2017

Julkaistu: 11.11.2017 http://pieceoftotal.blogspot.fi/2017/11/koulutusviennin-mahdollisuudet.html