Anna sen soida! –blogiessee

10.10.18 Esseen kirjoittaja: Petteri Hentilä
Kirjapisteet: 1
Kirja: -
Kirjan kirjoittaja: -
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Johdanto

Musiikki. Sitä kuulee lähes joka paikassa: tv-mainoksissa, kauppakeskuksissa, kahviloissa, harrastuksissa, automatkoilla ja monissa muissa yhteyksissä. Musiikki on nykyään niin arkipäiväinen osa ihmisen elämää, että sen läsnäoloa pidetään jo itsestäänselvyytenä. Mutta mistä kaikesta jäisimmekään paitsi, jos musiikkia ei olisi olemassa?

Musiikkia kuvaillaan tunteiden tulkkina, sanattomana vuorovaikutuksen välineenä ja emotionaalisena herättäjänä. Musiikki on abstraktia, jonka takia se antaa kuulijalleen ja esittäjälleen vapaat kädet sen käsittelemiseen. Musiikin muodot, melodiat, rytmit ja harmoniat herättävät erilaisia assosiaatioita, joita kukin käsittelee omalla tavallaan. Aikojen saatossa onkin huomattu, että musiikin avulla on mahdollista rauhoittaa pelkoti- loja, ilmaista tunteita ja kuntouttaa fyysisiä sekä psyykkisiä ongelmia. On kuitenkin tot- ta, että tapaamme käsitellä musiikkia liittyy monia eri piirteitä, joita ei voi tietoisesti halli- ta. Näitä ovat muun muassa kulttuurisidonnaisuus sekä johonkin tiettyyn musiikkikulttuuriin kuuluminen, aikaisemmat elämänkokemukset, persoonallisuus, odotukset sekä samanaikaiset ärsykkeet. Ihmiset myös löytävät usein musiikista juuri sen vastauksen, mitä olivat hakemassakin eli etsivät musiikista sellaisia ominaisuuksia, jotka vastaavat sen hetkiseen olotilaan. Tästä huolimatta filosofian alueella on usein esitetty, että kai- kista taiteista juuri musiikki olisi joka tapauksessa lähimpänä ihmisten emotionaalista kokemusta ja ilmaisua.” (Ahonen 2000: 12, 27, 36, 43; Erkkilä 1996: 9, 12-14, 46-47; Kurkela 1997: 426, 428-429.)

 

Musiikilla aamu käyntiin

Voin allekirjoittaa täysin edellisen otteen Kaisa Nissisen ja Mira Raution opinnäytetyöstä Musiikin voima (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Sosionomi AMK, Hyvinvointi ja toimintakyky 28.10.2013). Ensimmäinen asia minkä aamulla teen on se, että yhdistän puhelimeni bluetooth-kaiuttimeeni ja laitan sopivaa musiikkia soimaan. Valitsen musiikin aamun fiiliksen ja luonteen perusteella. Jos edessä on rankka työpäivä laitan soimaan jotain tsemppimusaa kuten Elastisen Eteen ja Ylös –biisin tai Imagine Dragonsin Whatever It Takesin. Jos taas kyseessä on ns. laiska aamu, eli hoppua ei ole mihinkään, laitan soimaan jotain chillimpää kuten Jujua tai Post Malonea. Musiikilla saa oikeanlaisen mindsetin päälle, jolla saa aamun hyvin käyntiin. Jos en taas kuuntele aamulla musiikkia, aamu ei vain lähde käyntiin.

 

Musiikki keskittymisen työkaluna

Nykypäivänä kärsitään jatkuvasta informaatio –tulvasta, joka syö ihmisten keskittymistä työn tekoon. Informaatiotulvan pahin tuottaja on arjessamme jatkuvasti läsnäoleva puhelin. Kun aamulla somen selaamisen sijaan kuuntelee musiikkia ennen kuin alkaa tekemään töitä, ajatukset eivät harhaile sinne tänne, vaan pysyvät musiikin aiheuttamassa flow-tilassa. Olen itse ottanut tavaksi, että en herätessäni käytä sosiaalista mediaa ensimmäiseen pariin tuntiin, vaan focusoin yöllä levänneet tuoreet aivoni työn tekoon. Jos erehdyn somen puolelle, aivojen keskittymiskapasiteetti laskee heti jonkun verran. Monesti avotoimistoissa on melua aika paljon, mikä syö myös huomattavasti keskittymiskykyä. Silloin yksi hyvä tapa saada keskittymiskyky takaisin on laittaa Spotifystä soimaan esimerkiksi joku intstrumentaalinen focusoitumismusiikkilista. Varsinkin kuvankäsittelyä tehdessäni olen huomannut, että oikeanlainen musiikki on ehdoton työkalu hyvän workflown aikaansaamiseksi.

 

Musiikki terapian välineenä

”Musiikki antaa maailmankaikkeudelle sielun, mielelle siivet, mielikuvitukselle lennon ja elämälle kaiken.” –Platon

Jokaisella meistä on hyviä ja huonoja päiviä. Hyvinä päivinä musiikki on omiaan nostamaan hyvää fiilistä. Huonoina päivinä musiikki on taas loistavaa terapian ja itsetutkiskelun väline. Elämässä tapahtuu jatkuvasti asioita, jotka aiheuttavat erilaisia tunnereaktioita sisällämme. Tärkeämpää on kuitenkin se, kuinka suhtaudumme näihin asioihin. Omalla kohdallani olen huomannut musiikin olleen työkalu, jonka avulla olen pystynyt muuttamaan suhtautumistani asioihin. Monesti asiat, joita harmittelemme johtuu joko teoistamme tai ajatuksistamme ja siitä kuinka suhtaudumme asioihin. Toki on asioita, joihin emme voi vaikuttaa, varsinkin silloin on tärkeää miettiä omaa suhtautumistaan asiaan. Onko masistelusta apua asian hoitamisessa kuntoon?

Kävin tänään kävelylenkillä selvittääkseni ajatuksiani, koska yksi asia harmitti aika paljon. Laitoin sattumalta soimaan puhelimeni satunnaistoistosta Elastisen Peili –biisin ja harmitus lähti lähes kokonaan pois.

’”Se joka totuudesta suuttuu saa kattoo peiliin
Näätte kenen pitää muuttuu, se sattuu, eiks niin?”

(Elastinen – Peili, Rähinä Records 2017)

On kahdenlaisia asioita, niitä joihin voimme vaikuttaa ja niitä joihin voimme vaikuttaa vain muuttamalla suhtautumistamme niihin. Minulla tämä harmittava asia oli jälkimmäistä luokkaa. En voinut vaikuttaa itse asiaan, mutta pystyin muuttamaan tapaa, jolla suhtaudun asiaan. Elastisen Peili biisi auttoi näkemään, että asia nyt vain on näin ja vika on siinä tavassa millä suhtaudun asiaan. Oli toki tärkeää, että löin päätäni hetken aikaa seinään. Mutta on tärkeää tiedostaa, että kukaan ei maksa sinulle palkkaa siitä, että tuhlaat koko hyvän päivän (,tai jopa päiviä) siihen, että lyöt päätäsi seinään asian takia, johon et edes voi vaikuttaa. Miksipä et siis käsittelisi asiaa ripeästi ja näkisi vastoinkäymistä oppituntina tulevaisuuden varalle ja jatka elämääsi hitusen viisaampana.

 

 

 

Lähteet:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65903/Musiikin%20voima.pdf?sequence=1

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!