Älylaiteaikakauden vaikutukset keskittymiskykyymme

06.12.18 Esseen kirjoittaja: Anna Vikman
Kirjapisteet: 2
Kirja: Keskittymiskyvyn elvytysopas
Kirjan kirjoittaja: Minna Huotilainen ja Mona Moisala
Kategoriat: Johtaminen

Onko omaa keskittymiskykyä aikuisiällä todella mahdollista kehittää? Mistä tulisi aloittaa? Nämä olivat kysymyksiä, joita pohdin aloittaessani lukemaan Minna Huotilan ja Mona Moisalan kirjaa ”Keskittymiskyvyn elvytysopas”. Aihe huolettaa minua muun muassa siitä johtuen, että elämme sosiaalisen median aikakaudella ja älypuhelimet ovat merkittävä osa päivittäistä elämäämme. Aiheesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että älypuhelimet ovat meille jatkuva häiriölähde. Olenkin alkanut kiinnittämään huomiota omiin tapoihini käyttää älypuhelinta ja pistänyt merkille sen, kuinka vahvasti olen siitä riippuvainen. En varsinaisesti pidä nykytilanteesta. Asiaa on jopa hieman pelottavaa ajatella koska totuus on, että minä tarvitsen älypuhelintani. Minä hallitsen elämääni älypuhelimeni kautta ja puhelin vastavuoroisesti hallitsee minua. Näistä kauhukuvista huolimatta on mahtavaa, että kommunikointi ja erilaisten asioiden hoitaminen on tehty älypuhelimien myötä todella helpoksi. Haluaisin kuitenkin oppia irtautumaan puhelimesta etenkin ilta-aikaan, sillä tehtyjen tutkimuksien mukaan älylaitteiden sininen valo heikentää unenlaatua. Tiedän ja ymmärrän kyseisen asia, mutta siitä huolimatta selailen puhelinta turhan usein vielä ennen nukkumaan menoa.

 

Keskittymiskyky on lukemani kirjan mukaan riippuvainen siitä, miten elämme ja käyttäydymme. Se ei ole jollekin erikseen annettu ominaisuus, vaan se löytyy meiltä kaikilta ja sitä kannattaa elvyttää. Keskittymiskyvyn puute vaikuttaa negatiivisesti jaksamiseen, suorituskykyyn, palautumiseen ja loppuunsaattamiseen. Tutustumalla aivojen toimintaan sekä niiden kykyyn suunnata tarkkaavaisuutta, on mahdollista oppia ymmärtämään ja hallitsemaan oman keskittymiskykynsä toimintaa.

 

Tarkkaavaisuudella viitataan kykyymme keskittää huomiomme johonkin kohteeseen, se voi sijaita ympäristössä tai oman pään sisällä. Tarkkaavaisuus auttaa meitä valitsemaan sen, mihin keskitymme. Sen kohdentuminen tapahtuu joko automaattisesti tai tietoisesti. Minun mielestäni yksi mielenkiintoinen kirjasta lukemani tieto on, että oikean korvan viestiin on useimmiten helpompaa keskittyä kuin vasemman. Miksi? Koska korvat eivät ole samanlaiset. Oikeasta korvasta lähtevä kuuloraita kulkee suoraan aivojen vasemmalla puolella oleviin puhealueisiin. Vasemman korvan kautta kulkeva viesti ajautuu ensin oikeaan aivolohkoon, josta sen pitää vielä kulkea takaisin vasemmalla puolelle tavoittaakseen aivojen puhealueet. Opin tästä tiedosta sen, että jos kaverille haluaa kuiskuttaa jonkin asian niin se menee parhaiten perille oikean korvan kautta.

 

Kännykkäkiellon avulla parempi keskittymiskyky?

 

Älylaiteaikakauden myötä olemme alkaneet havaitsemaan erityisiä haasteita keskittymiskyvyssämme. Laitteet tarjoavat aivoille loputtoman nopeatempoisen viihdevirran, joka ei itsessään kannusta käyttäjää pitkäjänteiseen ja levolliseen keskittymiseen. Tämän kaiken myötä myös monen tehtävän samanaikainen tekeminen on älylaitteiden avulla yleistynyt, mikä johtaa huonompaan keskittymiskykyyn ja häiriöherkkyyteen.

 

Jos haluaa oppia älykkäämmäksi älylaitteen käyttäjäksi, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten niitä käyttää. Huotila ja Moisila kehoittavat miettimään muun muassa seuraavia asioita: Mitkä hälytykset haluaisit pitää päällä työpäivän aikana? Mitkä ponnahdusviestit ovat tärkeitä ja mitkä vuorostaan häiritseviä? Voisiko kännykän laittaa jonain aikana lentokonetilaan, esimerkiksi iltaisin? Onnistuisiko kokeilla kokonainen päivä tai viikko somepaastoa? Selviäisikö bussimatkasta kouluun tai töihin joka aamu avaamatta kertaakaan älypuhelinta?

 

Kaikki turha kuten merkkiäänet, ponnahdusikkunat ja ylimääräiset sovellukset kannattaa karsia pois. Tämän ansiosta jäljelle jää vain kaikkein välttämättömimmät sovellukset. Somelakkoa tai puhelinlakkoa kannattaa kokeilla esimerkiksi viikonloppuna tai lomalla. Sen tilalle tarvitaan muuta tekemistä ja uusia tavoitteita täyttämään aiempi mukava tekeminen, jolloin lakko ei tunnu vain kieltäytymiseltä tai luopumiselta.

 

Apukeinoja älylaitteiden viisaampaan käyttöön:

 

  1. Puhelinta ei kannata ottaa mukaan vessaan
  2. Laita puhelin äänettömälle
  3. Näytön voi asettaa mustavalkoiseksi
  4. Piilota laitteet
  5. Pistä puhelin taskuun ruokailun ajaksi
  6. Lopeta älylaitteiden käyttö tuntia ennen nukkumaanmenoa
  7. Lataa laitteeseesi käyttöä rajoittava sovellus

 

Aihetta pohtiessani, huomasin käyttäväni jo muutamaa yllä olevista ohjeista. Aloin kuitenkin pohtia erityisesti tapaani selailla puhelinta ennen nukkumaan menoa. Kirjassa kerrottiinkin, että paras olisi, jos älypuhelinta ei veisi ollenkaan makuuhuoneeseen vaan käyttäisi herätyskellona oikeaa kelloa. Aloinkin vakavissani pohtia sitä, että hankkisin itselleni herätyskellon ja jättäisin puhelimen jatkossa makuuhuoneen ulkopuolelle. Tekisin itselleni varmasti suuren palveluksen levollisemman nukahtamisen kannalta. Miten sinä aiot käyttää älylaitteitasi viisaammin?

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!