Voittaminen. Mitä jos se ei olekaan tavoitteena kilpailutilanteessa? Pitääkö silloin huolestua? Tuskinpa, mutta on hyvä pohtia, mistä haluttomuus voittaa johtuu. Olen harrastanut monia urheilulajeja nuoruudessani ja näiden lajien, kuten jalkapallon ja salibandyn myötä voittamisen halu tulee luonnostaan. Aina voittaminen ei välttämättä tarkoita 1. sijaa, joskus se voi tarkoittaa onnistumista joukkueena, mikä mitataan jollain muulla mittarilla kuin sijalla, joka saavutettiin tai jäi saavuttamatta.
Olen välillä havahtunut miettimään Proakatemia-aikanani, onko kilpailuhenkisyyteni laskenut. Olen pyrkinyt selvittämään, mistä tämä voi johtua, että välillä, vaikka tilanne olisi hyvinkin kilpailullinen, ei minua oikeastaan edes huvita voittaa. Uskon tämän johtuvan osin tiimistämme Massivesta. Massivella on ollut, jos voi sanoa, tapana alisuorittaa Proakatemian yhteisiä tapahtumia, kuten Myyntipäivät, Tiimidiili, tai muut vastaavat. Kaikki tiimin jäsenet eivät tällöin ole olleet joko täysin sitoutuneita yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi tai vastuuta ja sen myötä tuloksen tekoa on vältelty. Tämä heijastuu siihen, että vaikka joku/ jotkut ennen toimeksiantoja ovat lähdössä voittamaan ja pyrkivät luomaan voittamisen ilmapiiriä, ei sitä voi aistia kaikista tiimin jäsenistä. Ennemminkin osasta saattaa huokua fiilis, ettei kiinnosta v****akaan. Tämä syö tiimin motivaatiota ja halua pelata yhteisen edun hyväksi. Itse pyrin aina olemaan tiimille asetetuissa haasteissa hyvällä asenteella ja valmiina tekemään kaiken, mitä tehtävissä on, jotta menestyisimme mahdollisimman hyvin. Se kuitenkin turhauttaa ja lannistaa, kun huomaa, etteivät kaikki ole samalla mentaliteetilla mukana.

Jotta minä henkilökohtaisesti voin voittaa, edellyttää se minulta ensinnäkin halua kilpailla, mutta myöskin tahtoa voittaa. Mikäli kilpailu ei herätä kilpailuviettiä, sekä tunnetta siitä, että piru vie nyt lähdetään voittamaan, on voitto ainakin omalla kohdallani hyvin epätodennäköinen. Puolestaan, kun voitonjano on valmiina siivittämään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen, yhtenä ratkaisevana tekijänä voiton ratkeamiselle voi olla valmistautuminen kilpailuun. Aina, oli kyseessä sitten fyysinen tai vaikkapa loogista päättelykykyä vaativa kilpailu, on mahdollisuus valmistautua tavalla tai toisella. Fyysinen kilpailu luonnollisesti vaatii harjoittelua harjoittelun perään, mutta jonkun muunlainen kilpailu voi vaatia esimerkiksi äärimmäisen hyvää keskittymiskykyä tai henkistä valmiutta. Usein näissä tilanteissa kuitenkin voi tulla tunne siitä, ettei kyseiseen hetkeen voi valmistautua millään tavalla. Aina on jotain tehtävissä, jotta suorituksesta tulee parempi kuin ilman valmistautumista.

Tärkeä osa kilpailuun valmistautumisessa on luoda itselleen tavoite. Tavoite on hyvä luoda resurssien pohjalta, mitä sillä hetkellä on käytettävissä. On hyvä huomioida realiteetit, jotka vaikuttavat suoritukseen. Huonosti nukutut yöunet ja stressi eivät välttämättä ole se optimaalinen valmistautuminen aamulla alkavaan tenttiin. On siis hyvä analysoida, mihin realistisesti puntaroituna omat rahkeet riittävät ja asettaa tavoite sen mukaan, kuitenkin niin, että tavoitteen saavuttaminen ei ole itsestään selvyys vaan sen eteen joutuu pinnistelemään omaan sen hetkiseen parhaaseen suoritukseensa. Tiimille tavoitetta asetettaessa on tärkeää, että se syntyy keskustelun kautta, jolloin kaikki saavat ilmaista mielipiteensä siitä, mitä lähdetään tavoittelemaan. Kun ajatellaan vaikka joukkueurheilua, ei tavoite jääkiekkojoukkueelle voi tulla valmentajan toimesta asetettuna. Sen pitää tulla koko joukkueen toimesta niin, että kaikki sitoutuvat siihen yhteen samaan asiaan ja siten myös yhdessä joukkueena lähdetään sitä metsästämään. Näin onnistumisesta tai epäonnistumisesta vastaa koko joukkue.

Kun puhutaan jälleen yksilön sijaan tiimistä, on tärkeää, että kaikki sitoutuvat yhteisesti asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteen tulee olla selkeä ja kaikilla tiedossa. Kun jokainen yksilö henkilökohtaisesti sitoutuu yhteiseen tavoitteeseen ja on valmis tekemään parhaansa sen saavuttamiseksi, on tiimillä mahdollisuus menestyä. Mikäli jokainen yksilö ei sitoudu riittävällä tasolla, kääntyy se koko tiimin menestyksen esteeksi. Jo yksi henkilö, jonka asenne on väärä, voi pilata koko tiimin hengen. Näin kenenkään on vaikea päästä henkilökohtaisiin huippusuorituksiin, joista lopulta koostuu koko tiimin yhteinen menestys.

Kun peilaan aiemmissa kappaleissa kirjoittamaani Massiven myyntipäiviin vuonna 2016 ja 2017, on huomattavissa valtava ero monenkin asian tiimoilta. Ensinnäkin aiempana vuotena kaikki olivat yksilösuorittajia, eikä tunnetta yhteen hiileen puhaltamisesta syntynyt. Ilmapiiri oli lannistava ja jo puolessa välissä koko tapahtumaa osa porukasta oli valmis luovuttamaan. Osalla oli uskoa ja tahtoa voittaa, mutta kun kaikki eivät sitoutuneet myyntiin samalla tavalla, oli yhdessä menestyminen mahdotonta. Pikkuhiljaa negatiivinen asennoituminen ja ilmapiiri valtasivat ne viimeisetkin, jotka olivat valmiita antamaan kaikkensa yhteisen myynnin kartuttamiseksi. Tämä kaikki oli osaltaan seurausta siitä, että valmistautumisemme koko myyntipäiviin oli vähintäänkin kehno. Ei osattu ajatellakaan, mitä kaikkea olisi ennakkoon voitu tehdä, jotta organisointi itse tapahtumassa olisi ollut mutkattomampaa ja toiminta tehokkaampaa.

Puolestaan tämän vuoden myyntipäivillä oli Massiven vuoro loistaa. Vaikka 1. sijaa ei saavutettu, oli voittajafiilis käsin kosketeltavissa tulosten julkistuksen jälkeen. Massive oli vihdoin tiimi. Ehjä, yhtenäinen tiimi, joka teki töitä koko tapahtuman ajan yhdessä yhteisen tavoitteen hyväksi. Mitä sitten tehtiin toisin kuin aiempana vuotena? No. Kaikki lähtee valmistautumisesta. Emme tällä kertaa takertuneet siihen, mitä emme voi selvittää tai tietää vaan siihen, mitä kaikkea tehtävissä on. Varauduimme ständiin, olisi se sitten sisällä tai ulkona ja mitä jos se ei miellytäkään meitä, myös siihen oli varauduttu. Kylmäkontaktointiin puolestaan oli ennalta kerätty kontaktilistat, joista on helppo aloittaa, mikäli tuote soveltuu yritysmyyntiin puhelimitse. Näiden lisäksi kaikki mahdolliset yksityiskohdat, kuten taloushallinto, autot liikkumista helpottamaan, tauotukset sekä vastuunjaot oli jo ennalta mietitty valmiiksi, jotta myyntipäivät päästiin aloittamaan luottavaisin mielin. Lisäksi meitä johdettiin äärettömän hyvin. Olimme jo hyvissä ajoin ennen myyntipäiviä päättäneet, että Henriikka ja Patrik ovat sopiva kombo meitä johtamaan ja niinhän siinä kävi, ettei parempaa olisi voinut toivoa. Joka aamulle oli yhteiset aamupalat mietittynä ja illaksi kaikki osasivat varautua vielä päivän koostavaan iltapalaveriin. Kaikki eteni suunnitelmien mukaan ilman, että kenenkään täytyi hötkyillä yhtään minnekään tai että suuntaa olisi täytynyt muuttaa joka toinen tunti, kun joku ei toiminutkaan.

Yhteenvetona Massiven onnistuneista myyntipäivistä voisi luetella seuraavat asiat, joissa onnistuttiin:

• valmistautuminen kokonaisuudessaan
• roolitus ja vastuun jaot
• yhteinen tavoite, johon kaikki sitoutuivat
• positiivinen asenne
• luotto toisten tekemiseen
• usko omaan tekemiseen
• johtaminen
• kannustava ilmapiiri

Päällimmäisenä tunteena itselleni myyntipäivistä jäi onnistuminen tiiminä. Kerrankin usko yhteiseen tekemiseen oli kova ja kaikilla säilyi mitä mahtavin asenne läpi myyntipäivien. Toisten tsemppaaminen oli nähtävissä päivittäin ja sen saattoi huomata johtavan parempiin tuloksiin. Mikä mielestäni oli erittäin hienoa huomata, nimittäin se, että ainakin itselleni jäi käsitys jokaisen olleen tyytyväinen omaan suoritukseensa ja tekemäänsä tulokseen, mikä sittemmin näkyi myös Massiven kokonaismyynnissä. Kaikki ylittivät itsensä yksilöinä ja siten Massive vähintäänkin tuplasi tuloksensa aiemmasta vuodesta. Tästä on hyvä jatkaa tiiminä kohti valmistumisvuotta.