Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Johtajuus nykypäivänä



Kirjoittanut: Oskari Avotie - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

1      Historia vs nykypäivä

 

Johtajuus on muuttunut ajansaatossa paljon. Yleiskäsitys entisajan johtajasta oli maskuliininen alfa uros, joka puolusti alaisiaan ja kansaansa ulkoisilta haitoilta. Kulttuurin muutos 1950-luvulta lähtien on ollut merkittävä. Olemme nykyään omaksuneet tasa-arvoisen, keskustelevan ja jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä kunnioittavan ja kannustavan kulttuurin. Vaikka kulttuuri on muuttunut vuosien saatossa, entisajan johtajan piirteet nousevat esiin nykypäivänäkin. Etenkin haastavissa tilanteissa huomaamme käytöksemme muutoksia.

Esseessämme on tarkoituksena käydä läpi johtajuuden perusteita. Kuinka johtaja käsittelee ihmisiä? Miten eri ihmistyypit otetaan huomioon? Kuinka nykyjohtaja huolehtii itsestään ja kehittymisestään? Tuomme esiin eri johtajuustyyppejä, jonka pohjalta käsittelemme aihettamme.

 

2      Nykyjohtajuus

Johtajuudessa on tapahtunut ajansaatossa muutos ihmisläheisempään johtajuuteen. Nykyaikainen ihannejohtaja on neuvotteleva, harkitseva, kaikki osapuolet huomioonottava, asian eri puolia tiedostavasti analysoiva ja valaistunut johtaja. Tämä on nykytrendi, johon nykyaikainen johtaminen pyrkii. Nykyjohtajuudessa johdetaan ihmisiä asioiden sijaan. Nykyään organisaatiot koostuvat eri alojen erityisosaajista, joten on mahdoton olettaa, että johtajalla on parempaa osaamista, kuin alansa ammattilaisella. Johtajan rooli onkin saada näistä ammattilaisista mahdollisimman hyvä tulos esiin ja mahdollistaa heidän työskentely parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä on myös suuri vaikutus alaisten motivaatioon. Pomo on avainasemassa alaisten motivoinnissa. Työntekijöiden motivointi ei onnistu käskyttämällä eikä uhkaamalla, ei välttämättä edes rahalla. Motivaatio siis on synnytettävä työn mielekkyydellä ja yhteistyön sujuvuudella. Johtajan vuorovaikutustaidot työyhteisössä on ratkaisevassa roolissa työpaikan tunnelman ja ilmapiirin luomisessa sekä sen ylläpitämisessä.

 

 

3      Nykyjohtajuuden tuomat haasteet

Nykyaikainen elämäntyyli on kiireistä ja hektistä. Tähän yhdistettynä vastuu ja tulospaineet muodostavat haastavan palapelin. Hyvä johtaja hallitsee tätä koko pakettia. Oman lisämausteensa tuo ihmisten kansa toimiminen. Ihmisiä on osattavan käsitellä ja kuunnella erityisen taitavasti saadakseen aikaan toivotut lopputulokset.

 

Johtaja on jatkuvassa kanssakäymisessä ihmisten kanssa, jolloin keskustelu- ja kuuntelutaidot nousevat suureen arvoon. ”Kuunteleminen tai kuuntelematta jättäminen on aina valinta. Se on vastuunottamista puhujan viestin perille menosta ja sen saavuttamisesta” Rasila & Pitkonen, Kuuntelemisen tärkeä taito, 2009. Jokaiselle ihmiselle on varmasti tuttu tilanne olla kuuntelemassa henkilöä, jonka asia ei ole itselle niin tärkeä. Johtajan roolissa kuunteleminen on kuitenkin merkityksellinen. Kuunteleminen sinänsä tuo jo merkityksen kuulialle ja osoittaa, että sanomaa arvostetaan. Johtaja on siinä asemassa, että hänen on oltava läsnä kuuntelemisessa. Halu arvostella mielipidettä tai olla huomioimatta toisen sanomaa ei kuulu johtajan rooliin. Tavoitteena on siis läsnä oleva kuunteleminen. Vaikka meissä ihmisissä herää luonnollinen halu kommentoida toisen sanoja ja mahdollisesti korjata ja arvostella toisen näkemyksiä, on tärkeää että alainen tai kollega saa sanottua asiansa rauhassa ja ilman keskeytystä. Tämä helpottaa yhteistyötä ja ihmisten välistä kanssakäymistä työyhteisössä. Läsnä oleva kuunteleminen on opittava taito muiden ohella, joka vaatii tiettyä harjoittelua luopua hetkeksi omista näkemyksistään ja palata läsnä olevaan kuuntelemisen tilaan. Kuuntelun ohella keskustelutaidot ovat tärkeitä. Entisajan yksisuuntaisen keskustelun sijaan keskustelu on nykyään moniulotteista ja useat osapuolet huomioon ottavaa. Enää ei anneta käskyjä vaan toimet käydään läpi yhdessä keskustelemalla.

 

 

4      Ihmisten johtaminen

Ihmisten johtamisessa on huomioitava persoonallisuuksien erot. On suuri merkitys sillä minkälaisen ihmisen kanssa toimitaan, millaisia toimintatapoja käytetään, millä tavalla kannustetaan sekä motivoidaan ja miten haasteet tuodaan esiin. Hyvä paha pomo- kirjassa pureuduttiin selventävästi eri ihmistyyppien peruspiirteisiin ja heidän johtamistyyleihin.

Taulukko: Hyvä paha pomo, Dunderfelt, 2014. s. 28

 

Taulukon mukaan sinisen luonteenpiirteen omaava ihminen on tietokeskeinen. Hän arvostaa tarkkaa ja suunnitelmallista työtä. Hänen työtapansa on pohtiva ja faktoihin perustuva. Heikkoutena voidaan pitää sinisen luonteenpiirteen omaavalla ihmisellä vetäytymistä ja turhan vakavaa suhtautumista asioihin. Sininen ihminen on usein introvertti.

 

Vihreän luonteenpiirteen omaava henkilö on myös introvertti. Hän on rauhallinen, ystävällinen ja huoleton. Kehityskohtana vihreällä henkilöllä on passivisuus ja päättämättömyys.

 

Extrovertteja luonteenpiirteitä kuvastaa punainen ja keltainen persoonallisuus. Keltainen henkilö on luonnostaan puhelias, sosiaalinen ja kekseliäs. Varjopuolena persoonassa on sekavuus ja harkitsematon ulosanti. Neljäntenä päävärinä on punainen väri. Punainen ihminen on energinen, suoraviivainen ja reilu. Kehityskohteena on loukkaava käytös ja kärsimättömyys.

 

Hyvä johtaja tunnistaa alaisissaan nämä luonteenpiirteet. Hän osaa nostaa niistä vahvuudet esiin ja tukea niiden kehityskohtia. Myös johtajalla on nämä edellä mainitut luonteenpiirteet. Johtajan luonne tulee esiin hänen tavastaan johtaa muita ihmisiä. Seuraavassa esittelemme erilaisia pomotyyppejä.

 

4.1       Kiltti pomo

 

Kiltti pomo on perusluonteeltaan hyväntahtoinen ja henkilö, joka karttaa ristiriitoja. Kiltti pomo ajattelee, että jokaisen työntekijän tulisi tehdä työnsä tunnollisesti ja kunnioittaa toisia. Kiltiltä pomolta puuttuu päättäväisyys ja jämäkkyys tiettyjen asioiden kohdalla. Kiltit pomot ovat yleensä luonnekartaltaan vihreitä tai vihreän sävyisiä.

 

4.2       Kontrolloiva pomo

 

Kontrolloiva pomo ei ole paha ihminen, mutta hänen kontrolloiva tapansa tuoda asiat esille voi luoda työyhteisössä paheksuntaa ja ristiriitoja. Hän ei anna tilaa työntekijälle tehdä työtään itsenäisesti, vaan haluaa pitää ohjat omissa käsissään joka osa-alueella. Joidenkin alaisten mielestä kontrolloiva pomo voi olla liian tunkeileva eikä anna tarpeeksi liikkumavaraa tuloksen tekemiseksi. Edellä mainitussa pomotyypissä on paljon sinisiä ja punaisia luonteenpiirteitä.

 

4.3       Räyhäävä pomo

 

Räyhäävän pomon tavoitteena on tehokas ja toimiva organisaatio. Haasteena räyhäävällä pomolla on itseilmaisun ja ihmistaitojen puute. Hän ei osaa käsitellä ihmisiä tarvittavalla tunnetasolla ja monet alaiset pitävät häntä vaikeasti lähestyttävänä. Räyhäävän pomon toiminnassa korostuu auktoriteetin merkitys johtamisessa. Luonteenpiirteeltään räyhäävät pomot ovat usein punaisen värisiä.

 

4.4       Asiantuntijapomo

 

Asiantuntijapomo on usein henkilö jolla on valtava tietotaito joltain alalta. Tällainen pomo tukeutuu vahvasti tietoon ja faktoihin, välillä jopa liiankin syvällisesti. Haasteena asiantuntijapomolla on jättää huomiotta ulkoapäin tulevat ehdotelmat ja suunnitelmat. Asiantuntijapomon heikkona kohtana on myös yrityksen kehityksen hidastaminen. Uusia asioita ei uskalleta kokeilla tarpeeksi ajoissa ja kehittyminen vaatii ylimääräisiä ponnisteluita. Asiantuntijapomot ovat monesti luonteeltaan sinisen sävyisiä ihmisiä.

 

4.5       Innostunut pomo

 

Innostunut pomo on aktiivinen ja energinen ihminen. Hänellä on paljon ideoita ja ajatuksia asioiden eteenpäinviemiseksi, mutta niiden toteuttaminen on haasteellista tai ontuvaa. Innokkuus voi toisinaan kohdistua vääriin asioihin ja jarruttaa näinollen oleellista toimintaa. Työntekijälle innostuneen pomon kanssa toimiminen on toisinaan raskasta. Pomon liiallinen ”häsääminen” aiheuttaa rauhattomuutta työyhteisössä. Innostuneen pomon luonteenpiirrettä kuvaa parhaiten keltainen väri. Usein innokkuus voi synnyttää polarisointia yhteisössä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun asioita viedään innokkaasti eteenpäin, syntyy automaattisesti vastareaktioita, jotka vaikeuttavat yhteiseen päämäärään pääsemistä.

 

Edellä mainitut pomotyypit eivät ole todellisuudessa aivan niin mustavalkoisia, kuin annamme ymmärtää. Johtajassa voi olla useamman eri tyypin sekoitusta ja samalla myös persoonassa useamman eri värin yhdistelmää.

 

5      hyvän pomon toiminta

 

Hyvän ihmisjohtajuuden rinnalla myös hyvä itsejohtajuus nousee tärkeäksi asiaksi hyvän toiminnan rinnalle. Ville Kormilaisen kirjassa Työ treeni ja elämä, superpomojen 24 tuntia käsitellään 11 eri johtajan arkea. Kirjassa käy hyvin ilmi, millä eri keinoilla johtajat pitävät itsensä toimintakykyisenä ja tehokkaana työtaakan ohessa.

Perusperiaatteena johtajan jaksamiselle on haastava, merkityksellinen ja mielekäs työn sisältö. Näin pitkätkään työpäivät eivät kuluta henkisesti eikä fyysisesti voimavaroja. He tekevät työtä joka ei väsytä, sillä työ itsessään on heille palkinto, jota tehdään intohimon kautta.

Motivoivan työn rinnalle on myös vapaa-aika rytmitettävä kuntoon. Läsnäolo kotona ja perheen kanssa on yhtä merkityksellistä kuin työpaikallakin. Perheelle ja läheisille on annettava täydellinen läsnäolo. Esimerkiksi lasten kanssa toimiessa työasiat tulisi olla sivuseikka.

Yleinen toimintatapa menestyksekkäillä johtajilla oli se, että he menevät aikaisin nukkumaan ja heräävät aikaisin. Riittävä uni on jaksamisen lähtökohta vaativassa arjessa. Esimerkki Alkon toimitusjohtajan unirytmistä kertoo herääminen aamulla kello viisi ja nukkumaan meneminen jo ennen yhtätoista.

Liikunta on myös merkittävässä roolissa lähes kaikkien johtajien viikkorytmissä. Liikunnalle on varattu aikaa joka päivälle. Liikunnan ansiosta vireystila ja virkeys ovat oikealla tasolla työpäivän ajan ja sen jälkeen. Usein johtajat liikkuvat jo aamuisin ennen työpäivää saaden kunnollisen herätyksen ja vireystilan päivään. Hille Korhonen (Alkon toimitusjohtaja) kertoo, että hyvä kunto pitää ajatukset kirkkaana ja auttaa jaksamaan työssä, jossa päivän aikainen työintensiteetti on korkea. Olemme myös itse huomanneet saman tilanteen, että hyvä kunto auttaa jaksamaan niin fyysisessä kuin henkisessä rasituksessa.

Yhteisenä linjana johtajilla oli suhtautuminen ajankäyttöön. Ajankäytöllisesti koetaan merkittäväksi, että tehdään jotain itseä kehittävää ja merkityksellistä. Esimerkiksi useat kirjassa mainitut johtajat eivät harrasta television katselua yhtä paljoa kuin kirjojen lukemista. He priorisoivat tekemisiään niihin asioihin mitä he arvostavat ja mitkä ovat heidän intohimojaan.

Ajankäytöllisesti johtajat haluavat käyttää tehokkaasti oman vapaa-aikansa. Esimerkiksi Joni Vesalainen (Mikkelin Jukureiden myynti- ja markkinointijohtaja) viettää paljon hotellielämää, jolloin mahdollisuutena on rankan työpäivän jälkeen pysähtyä paikalleen. Tämän mahdollisuuden hän kuitenkin käyttää hyödykseen harrastamalla itselleen tärkeää liikuntaa. Nykypäivänä digitalisaation kehitys on mahdollistanut myös töiden siirtymisen kotiin, mikä vaikeuttaa koti- ja työelämän erottamista toisistaan. Mikäli vapaa-ajalla laiminlyö omaa henkilökohtaista hyvinvointia, huomaa nopeasti rankan ja kuormittavan työn vievän mennessään. Rankalla työllä on siis oltava kunnollinen vastapaino elämässä.

 

6      Yhteenveto

 

Alussa mainitsemamme ihannejohtajan ominaisuuden korostuvat nykypäivänä johtajien työssä. Työ on paljon ihmisläheisempää, jolloin ihmistaidot näyttelevät suurta roolia johtajana menestymiseen. Uskomme että tulevaisuudessa johtajan merkitys yksilön eteenpäinviemisessä tulee olemaan entistä merkittävämpi. Johtaminen yleisestikin muuttuu ajatuksemme tasolla globalisaation ja kulttuurien sekoittumisen kautta. Tämä luo uudenlaisia haasteita hyvänä johtajana toimimiseen.

Kokonaisuudessaan on myös hyvä tiedostaa, että eri persoonallisuuksia on pystyttävä johtamaan eri eväin. Toiset tarvitsevat erilaista tukea ja toimintaa kuin toiset. Johtaminen menee siis entistä henkilökohtaisemmalle tasolle.

Hyvä johtaja huomioi myös oman jaksamisen työn rinnalla. Yleinen hyvinvointi on tae hyvälle menestykselle työssäkin. Johtaminen on kuin leivänpaahdin. Jos paahtaa sämpylää, ei voi käyttää samoja asetuksia kuin ruisleipää paahtaessa.

 

 

 

LÄHTEET

 

Minna Rasila, Maria Pitkonen, 2009. Kuuntelemisen tärkeä taito. WSOY

 

Tony Dunderfelt, 2014. Hyvä paha pomo. Kauppakamari

 

Ville Kormilainen, 2016. Työ, treeni ja elämä superpomojen 24 tuntia. Kauppakamari

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close