Soluessee: Mitä on jakamistalous ja miten se toimisi akatemialla?

31.03.17 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta
Kirjan kirjoittaja: Vesa-Matti Lahti ja Jenni Selosmaa
Kategoriat: Uncategorized

Asko & Rasmus

Mitä on jakamistalous?

Näyttökuva 2017-03-31 kello 13.42.34

 

Jakamistalous on muutaman vuoden vanha ilmiö, mikä on alkanut viimeisen vuoden aikana nousta pinnalle todella kovalla vauhdilla. Se on sosiaalinen ja taloudellinen systeemi, jota johtaa teknologioiden verkko. Se mahdollistaa jakamisen ja vaihtamisen asuintaloista omiin taitoihin ja materiaalisiin tuotteisiin skaalalla, mikä ei ole aikaisemmin ollut mahdollista.

 

Jakamistalous on lähtenyt jalostumaan lähiaikojen tapahtumien johdosta. Erilaisten tuotteiden omistushalusta ollaan siirtymässä käyttöoikeuden arvostamiseen. Tämän myötä materiaalien uudelleen käytön ja ekologisen kierrätyksen suosio on noussut. Talouskriisien myötä hyperkulutuksesta ollaan siirtymässä säästävämpään elämiseen ja materiaalien uudelleen käyttämiseen. Myös kestävän kehityksen merkitys on kasvanut. Jakamistaloudessa käytetään samoja menetelmiä mitä on käytetty iät ja ajat.  Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta

 

Näyttökuva 2017-03-31 kello 13.42.51

1800- luvulla kylissä elettäessä ilman puhelimia tai nettiä luottamus perustui läheiseen suhteeseen. Jos lainasin esimerkiksi naapurilta työkaluja, enkä palauttanut sitä sovittuna aikana oli se varmasti huono omalle maineelle. Huono maine taas kiiri helposti koko kylälle, eikä siihen aikaan varmasti ollut helppoa vaihtaa maisemaa. Joten luottamus oli erittäin tärkeässä roolissa kaikelle tekemiselle. 1900-luvun puolessa välissä alkoi tapahtua suuria muutoksia. Ihmiset alkoivat muuttamaan vauhdilla kasvaviin kaupunkeihin ja paikalliset pankit muuttuivat suuriksi yhtiöiksi. Ihmiset alkoivat siirtämään luottamusta suoraan toisista ihmisistä viranomaisiin, vakuutuksiin ja muihin sopimus papereihin. Tällä hetkellä ollaan taas siirtymässä takaisin vanhoihin aikoihin, jossa luottamus solmittiin ihmisten välille. Nyt ne vain on muokattu toimimaan sosiaalisenmedian aikakaudelle. Moni on valmis menemään ventovieraan asuntoon nukkumaan Airbnb:n kautta, hyppäämään Uber tai didi kuskin kyytiin tai vaihtamaan täysin tuntemattoman henkilön kanssa syvällisiä ajatuksia Tinderissä. Botsman. Kesäkuu 2016. TEDSummit.

 

Sosiaalinen media yhdistää luottamuksen, sijainnin ja tehokkuuden

Sosiaalisen median aikakausi on tehnyt ihmisten tekemisistä läpinäkyvämpää. Nykypäivänä on helppo tutustua ihmisen taustoihin jo ennen hänen tapaamistaan. Tämä helpottaa varmasti esimerkiksi rekrytoinnissa. Nykypäivänä CV ei välttämättä ole enään ainoa, minkä avulla katsotaan osaamista ja tekemistä. Verkon välityksellä pääset kurkistamaan, miten henkilö oikeasti käyttäytyy ja mitä mieltä muut ovat hänen tekemisistään. Rachel Botsman sanoi Ted talkissa, että maine tulee olemaan uusi valuutta, joka on luotettavampi kuin luottotiedot. Näyttökuva 2017-03-28 kello 20.33.40Tässä ajatuksessa on varmasti perää. Luottamuksen rakentamisen tärkeys korostuu ja mikä olisikaan parempi paikka lähteä keräämään tietoa henkilön taustoista, kuin hänen Facebook seinänsä. Sieltä nähdään hänen koko elämänkaaren aikana tekemiä asioita. Kohta kun on verkkosivu tai vastaava, joka kerää kaikki sosiaaliset mediat yhteen on yhä helpompi käydä henkilön taustat läpi. Verkossa voidaan luoda luottamus tuntemattomien välille. Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisen kaupankäynnin. Botsman. Kesäkuu 2012. TEDGlobal 2012.

 

Jakamistaloutta Proakatemialla?

Tämän esseen kirjoittajille, Askolle ja Rasmukselle, avautuivat silmät aivan uudella tavalla Teemu Pinomäen pitämän jakamistalouteen liittyvän pajan jälkeen. Olimme jo pitkään pohtineet, miksi ihmeessä ei Suomessa ole jakamistalouden potentiaaliin jo käyty kiinni. Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson mainitsi blogissaan ”Valtio on hyvä operaattori koko maan liikenteelle”, miksi ihmeessä tarvitsee jokaisen omistaa auto. Eihän kerrostaloissakaan jokaisella ole omaa hissiä.

Tämä aihe alkoi kiehtoa meitä ja olemmekin miettineet, miksei esimerkiksi kerrostaloilla ole käytössä muutamaa autoa, joita voisi varailla samaan tapaan kuin esimerkiksi saunavuoroja. Useimmilla asukkailla kuitenkin auto seisoo suurimman osan ajasta parkkipaikalla, joten tämän ajankäytön voisi varmasti paremmin optimoida. Meilläkin molemmilla olisi autolle käyttöä vain parina iltana viikossa, joten tässä voisimme olla jonkin isomman äärellä?

Reilu viikko sitten Proakatemialle oli yhteydessä eräs autoliikkeen omistaja liittyen pelillistettyyn autojen myynti projektiin. Tässä projektissa opiskelijoilla olisi käytössään autoliikkeen auto ja heidän tulisi kulkea autolla asiakkaiden koeajoihin ja aina myydyn auton tilalle tulisi entistä parempi auto käyttöön. Myös aktiivisuudella saisi ansaittua itselleen ns. ”omaa aikaa” auton kanssa.

Tässä olisikin mielestämme pieni jakamistalouden siemen itämässä. Mielestämme kyseinen projekti olisi täydellinen akatemian tiimien vetämäksi, sillä jokaisella tiimillä tulee aina tarve autolle ja tiimissä pystyttäisiin jakamaan auton velvollisuus useiden kesken ja samaten auton hallinnasta syntyvät kulut.

 

Akatemian aikapankki?

Proakatemialla olisi joka tapauksessa mahdollisuus hyödyntää jakamistalouden periaatteita hyvinkin tehokkaasti. Pinomäen pajassa esittelemä ”Stadin aikapankki” olisi tässä suhteessa hyvinkin mielenkiintoinen. Kyseisessä aikapankissa jokaisella yhteisön jäsenellä olisi mahdollista tehdä toiselle työtä ja valuuttana toimisi aika. Kyse on siis sanonnasta ”I’ll scratch your back if you scratch mine”. Olisi mahtavaa, jos akatemialle saataisiin vakiinnutettua jakamistalouden käytäntö ja vastaavanlainen toiminta toimisi. Tällöin nettisivujen teko ja esimerkiksi muuttotavaroiden kantaminen saataisiin arvotettua samalle viivalle ja homma toimisi.

Akatemian aikapankki olisi helposti lanseerattavissa ja nykyisen ressun vierellä toimisi näppärästi tili omasta ajasta. Näitä tunteja saisi helposti käytettyä omien projektien edistämiseen ja myös helpotettua omaa vapaa-aikaansa. Prokatemia on tiivis yhteisö, jossa luotto toiseen on kova. Aikapankeissa usein on ongelma, että yhteisön jäsenet eivät riittävän hyvin tunne toisiaan ja aina on pieni riski, ettei lainattu porakone palaudu omistajalle. Proakatemialla mielestämme tätä ongelmaa ei ole ja tähän olisi helppo liittää, vaikka myös valmentajatkin mukaan alumnien lisäksi. Täten saataisiin koko Tampereen kattava verkosto aikaiseksi ja tämä ”suljettu aikapankki” olisi melko helposti hallittavissa. Näemme tässä suuren potentiaalin!

Tutustuttuamme Stadin aikapankin toimintaperiaatteisiin ja arvoihin huomasimme niiden jopa kuulostavan myös hyvin paljon samalta kuin Proakatemiankin vastaavien. Joku voisi tosin kysyä miksemme jo nyt auta toisiamme nettisivujen teossa ja muussa vastaavassa? Näin jo teemmekin, mutta mielestämme aikapankki antaisi mahdollisuuden paljon parempaan toimintaan muiden tiimiläisten kanssa ja tälläisen ”platformin” kautta myös hieman ujommat ja sulkeutuneemmatkin saisivat ääntään paremmin kuuluville ja apua tarjottua tai vastaanotettua.

Verotus

Kaikki hauska loppuu aikanaan, kuten myös mahdollinen vouhotus Proakatemian omasta aikapankista. Verottaja on nimenomaan myös kiinnostunut aikapankkien työstä saatavista verotuloista. Ilta-Sanomat kirjoittivat vuonna 2013 asiasta ja olivat haastatelleet verohallintoa aiheesta. Artikkelin mukaan aikapankkeihin tehtävistä töistä tulee maksaa veroa työstä normaalisti maksettavan summan verran, jos työ on rinnastettavissa ”ammattilaisten” työhön. Esimerkiksi sähköasennuksesta kuuluu maksaa veroa, mutta esimerkiksi lehtien haravoinnista ei.

Tässä piileekin varmasti syy, miksei aikapankit ole olleet suuremmassa suosiossa. Aikapankin idean vesittää melko vahvasti pelko verotuksesta. Etenkin kun aikapankeissa ei ole ennakonpidätystä, vaan verolliset rahamäärät tulisi merkitä jälkikäteen veroilmoitukseen, mikä omalta osaltaan nostaa väärinkäyttöjen määrää ja mahdollistaa huolimattomuuden.

 

Ei veroa

Verottomia töitä ovat siis ”naapurin työt”, jotka luetaan arkisiksi askareiksi. Ilta-Sanomat listaavat kyseisiksi töiksi seuraavat: lumitöiden tekeminen, kukkien kasteleminen, nurmikon leikkaaminen, renkaiden vaihto, autonpesu, lyhytaikainen lasten- tai koiranhoito, haravointi, ikkunoiden pesu, hieronta, vaatteiden korjaaminen, seuranpito ja vanhuksen kyyditseminen asioille.

Nämä kyseiset työt kuulostavat korvaamme juurikin sellaisilta, mitä itse tehtiin 15- vuotiaina. Näihin verottomiin hommiin on melko mahdotonta saada valjastettua aikuisia ihmisiä töihin. Etenkin jos näillä kerätyillä tunneilla ei saa ostettua vastineeksi esimerkiksi hiustenleikkuuta tai autoon öljyjenvaihtoa. Tällä tavoin on aikapankin idea varmasti vesitetty.

Olemme siis niin sanotussa pattitilanteessa. Joko Proakatemialle luodaan, jokin epävirallinen aikapankki tai koko idea kuolee omaan mahdottomuuteensa. Joka tapauksessa elämme mielenkiintoisia aikoja ja Proakatemialla kasvaa jakamistalouden siemen.

 

 

Lähteet

Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta Vesa-Matti Lahti ja Jenni Selosmaa 06/2013

https://www.ted.com/talks/rachel_botsman_we_ve_stopped_trusting_institutions_and_started_trusting_strangers/transcript?language=en#t-442880

https://www.ted.com/talks/rachel_botsman_the_currency_of_the_new_economy_is_trust

https://jakamistalous.fi/

https://www.ted.com/playlists/366/the_economy_of_trus

http://www.collaborativeconsumption.com/2015/11/12/collaborative-economy-revenue-models/

http://www.thepeoplewhoshare.com/blog/what-is-the-sharing-economy/

https://www.sitra.fi/blogit/yhteiskulutus-mullistaa-talouden/

https://stadinaikapankki.wordpress.com/

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/li_andersson_berner_tiet-60092

http://m.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001815311.html?nomobile=2

 

 

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (2 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Soluessee: Mitä on jakamistalous ja miten se toimisi akatemialla?, 5.0 out of 5 based on 2 ratings

Keskustele artikkelista

3 kommenttia to “Soluessee: Mitä on jakamistalous ja miten se toimisi akatemialla?”

  1. Teemu Pinomäki sanoo:

    Huikeeta työtä äijät!

    Vaikken olekaan Li Anderson fani, niin se että hänen lainaus löytyy kahden, sanotaan nyt vaikka voimakkaasti oikealla puolella ajattelevien herrojen esseestä, on huikeaa! On hienoa nähdä, että maailmasta voi ehkä löytyäkin talousmalli, josta voidaan olla samaa mieltä.

    Tuo auto esimerkki kuvaa ehkä parhaiten jakamis- ja kiertotalouden eri mahdollisuuksia. Itse kun tarvitsin auto 2-3kk, miksi ihmeessä sellaisen ostaisi? Sen sijaan, jos taloyhtiöllä olisi yhteisöauto, maksaisin mielelläni käyttömaksua siitä.
    Mutta mielenkiintoisia aikoja todellakin elämme! Koko maailma on rakennettu osta ja omista pohjalle. Kun rupeaa soveltamaan samoja ajatuksia muihin tuotteisiin, palveluihin ja toimintamalleihin huomaa äkkiä, että mahdollisuuksiahan on pilvin pimein!

    Yksi lause tosin jäi kalvamaan mieltäni: ”täysin tuntemattoman henkilön kanssa syvällisiä ajatuksia Tinderissä”. Joko te tai Rachel on ymmärtänyt Tinderin fundamentaalisesti väärin.

    Teillä on hyvää pöhinää ny!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Jenna Mäkelä sanoo:

    Jakamistalous <3 Mahtavaa löytää täältä soluessee aiheesta! Hiljaisia merkkejä alkaa olla ilmassa, että länsimaissa aletaan etsiä vaihtoehtoja tuolle “ota-hyödynnä-hankkiudu eroon-unohda” -omistamismallille. Tulevaisuus saattaa kuulua juuri “lainaa-käytä-palauta” -mallille. Kumpa vain lainsäädäntö pysyisi muutoksen mukana. Tällä hetkellä se on valitettavan suuri jarru näille asioille.

    Kirjoiteltiin muuten Annan kanssa vähän aihetta liippaavasti: http://esseepankki.proakatemia.fi/green-is-the-new-black/

    Hyvä idea muuten tuo jakamistalous-paja! Täytyykin haastatella Teemua josko tulisi vaikka vetämään samanmoisen Otteellekin.

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Teemu Pinomäki sanoo:

    Teemu tulee!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!