Persoonallisuustyypit ja avaimet yhteistyöhön

05.02.16 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 3
Kirja: Konttorikemiaa
Kirjan kirjoittaja: Tony Dunderfelt
Kategoriat: Oppiva organisaatio

Syksyllä, kun aloitimme koulun, Facebookissa kiersi ENFP persoonallisuustesti, jonka päätin tehdä mielenkiinnosta. Testi osui pelottavan lähelle todellisuutta. Päätimme ottaa Mikaelin ja Eveliinan kanssa selvää testistä ja perrsoonallisuustyypeistä yleensä, ja näin syntyi idea soluesseelle.

Persoonallisuus on jokaisen sisäänrakennettu ominaisuus, joka kehittyy saadusta kasvatuksesta ja muokkaantuu ympäröivän maailman vaikutuksista. Persoonallisuus selittää ja auttaa ymmärtämään tapoja miksi toimimme eri tilanteissa eri tavalla. Eri persoonallisuustyypit eroavat tavoiltaan ja käyttäytymiseltään toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi johtaja tyyppinen pohtija ja suorasuinen tiimipelaaja ajattelevat sekä tuntevat kohtaamiaan asioita omalla tavallaan. Yhdessä toimiessaan he joko täydentävät toisiaan tai eivät välttämättä löydä yhteistä säveltä lainkaan.

Työyhteisöt ja tiimit koostuvat hyvin erilaisista persoonallisuustyypeistä ja niiden yhteensovittaminen ei aina ole yksinkertaista. Tavoitteena olisi löytää jokaiseen työtehtävään parhaiten sopiva henkilö persoonallisilla ominaisuuksillaan ja vieläpä sopeuttaa kaikki toimimaan yhteistä päämäärää kohden. Työntekijän yleinen toive on, että olisi kiva saada tehdä omaa työtään rauhassa ja hyvässä ilmapiirissä. Työyhteisön toimivuus perustuukin persoonallisuustyyppien ja vuorovaikutuksen summaan. Dunderfelt kertoo kirjassaan Konttorikemiaa, että vuorovaikutuksen pitäisi perustua tasa-arvoon, demokratiaan ja yksilöllisyyden kunnioittamiseen. Nämä kaikki kriteerit tarkoittavat eri persoonallisuustyypeille eri asioita, mutta sopeutumiseen ja joustavuuteen satsaamalla pääsee pitkälle. Oma tiimimmekin koostuu erilaisista persoonista ja käyttäytymismalleista. Hoidamme päätökset demokratialla, olemme kaikki tasa-arvoisia suhteessa toisiimme ja oikeuksiimme sekä kunnioitamme jokaisen henkilökohtaista yksityisyyttä. Tiimimme suuri koko asettaa myös haasteita, mutta varmasti opettaa toimimaan päivä päivältä paremmin matkalla huipputiimiksi.

Dunderfelt jakaa eri persoonien vuorovaikutustasot viiteen eri kategoriaan. Sanalliseen ja fyysiseen viestintään, läsnäoloviestintään, tunneviestintään ja voimien viestintään. Edellä mainitut tekijät muodostavat ihmisten välisen sosiaalisen vuorovaikutuskentän, johon heijastavat väistämättä erilaiset persoonallisuustyypit.

Sanallisella viestinnällä on mahdollisuus tuoda oma mielipide ehkäpä ytimekkäimmin ilmoille. Viestin vaikuttavuuteen vaikuttaa sanavalinnat, äänensävy sekä puheen nopeus. Sanallista viestintää tehostaa fyysinen viestintä, eli kehonkieli, eleet, ilmeet, ryhti, katse ja vaatetus. Tiimissänne on opeteltu suoraa puhetta ja rakentavan palautteen antamista. Positiivista ja ”kevyistä” aiheista on helpompi kertoa suoraan. Puolestaan eriäviä mielipiteitä kaivattaisi enemmän, jotta asioille saataisiin uusia näkökulmia. Myös dialogin opettelemisella on saatu tehokkuutta sanalliseen viestintään, koska kuuntelemme ja keskitymme paremmin, kun yksi ihminen puhuu kerrallaan.

Läsnäoloviestintä on ideoiden ja ajatusten viestintää, jossa tavoitteena on olla psyykkisesti läsnä, kun toinen puhuu. Dialogissa läsnä oleminen korostuu siinä, kun omistaa omat ajatuksensa toisen puheelle, eikä mieti kauppalistaa tai näprää puhelinta. Läsnäoloviestintään kuuluu kuuntelemisen lisäksi ymmärrys siitä, mitä sanojen takana on ja mitä sanoma merkitsee. Näin ollen keskustelijoille syntyy syvempi keskusteluyhteys.

Tunneviestintä ilmentää ihmisen persoonallisuutta kaikista voimakkaimmin. Sanallisen viestinnän tuotteena kuulijalle jää tietty tunne kuulemastaan. Vaikka viesti olisi ollut positiivinen, sen esittämistapa on voinut olla negatiivinen, jolloin kuulijalle saattaa jäädä epämääräinen olo viestin sanomasta. Tunneviestintään sitoutuu vahvasti ihmisen tapa esittää asioita. Luonteenomainen ja varma puhuja saa kuulijat helpommin uskomaan asiansa, kuin epävarma ja hiljainen. Toisaalta, se mikä toiselle on oikea tapa toimia, tuntuu toisesta huonolta. Ihmiselle kuitenkin tunteet jäävät useimmin paremmin mieleen kuin sanat.

Voimien viestintä selittää auktoriteetti- ja valtaviestintää. Dunderfeltin mukaan ”parhaimmillaan se on sitä, että niin sanotusti energisoimme toisiamme”. Voimien viestintään liittyy vahvasti myös yhteisön motivaation ja tahtotilojen määrät. Tätä vuorovaikutustasoa on ehkäpä vaikeinta havainnollistaa, koska se tarkoittaa tunnetasoakin syvempää ymmärtämistä. ”Se on nimenomaan kyky ottaa tila haltuunsa ja ohjata ihmisten toimintaa haluamaansa suuntaan.” Tiimin näkökulmasta tsemppaus ja hyvä yhteishenki luodaan pitkälti voimien viestinnällä kohti yhteistä tavoitetta. ”On olemassa se viimeinen silaus, sanaton yhdessä tekemisen vimma, joka on se energinen lataus ja tahto, joka yhdessä laitetaan peliin” kuvastaa juurikin Efektiä tiiminä.

Seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön:

  1. Konkreettisuus

Vääristelemättömät konkreettiset havainnot kaikesta tapahtuneesta ovat kaiken ydin. Nopeiden johtopäätösten ja väärien mielikuvien tekemisen sijaan kannattaa aina selvittää mitä on oikeastaan tapahtunut ja mitä sanomilla on tarkoitettu. Yksilökeskeisistä tulkinnoista johtuen peilaamme käsityksiä omien tapahtuneiden kokemuksien pohjalta, joka johtaa väärinkäsityksiin. Konkretisoinnissa siis vältetään syyttelyä, poistetaan yleistykset sekä väitteet ja vähennetään analysointia.

  1. Kuunteleminen

”Älä vain kuule mitä sanon, vaan kuuntele mitä todella tarkoitan” tiivistää hyvin kuuntelemisen ja keskittymisen ytimen. Aito kuunteleminen vaatii sisäistä hiljaisuutta ja läsnäoloa. Toiminnalla ongelmien ratkaiseminen helpottuu, luottamus kasvaa yhteisössä ja sosiaaliseen tilaan muodostuu lämmin ilmapiiri.

  1. Jämäkkyys

Oman näkökannan reilu ja suora sanominen välttää monet ristiriidat sekä turhat spekuloinnit. Jämäkkyys huokuu myös asiantuntevuutta ja rohkeutta. Riippuu toki ihmisen luonteesta, kuinka ”suoraan” hän osaa ilmaista itseään. Luonnetyypille ominaista jämäkkyyttä on syytä harjoitella, koska eriävillä mielipiteillä saadaan luotua uutta ja jossakin tapauksessa puhdistettua ilmapiiriä.

  1. Positiivisuus

Kirjassa positiivisuutta kuvaillaan seuraavasti: ”se on kuin öljy, joka saa yhteistyön rattaat pyörimään vähemmällä kitkalla”. Positiivisuus on hyvä pitää yhteisön perustekijänä, koska huumori ja hauskuus auttavat eteenpäin vaikeistakin vastoinkäymisistä. Positiivisuudella ei toki tarkoiteta yltiöpäistä nauramista tai pelleilyä, vaan eteenpäin vievää energiaa. Positiivisuus antaa toivoa, kannustaa, tukee ja innostaa. Efektissä hyvän yhteishengen muodostumisen taustalla yhtenä tekijänä on ehdottomasti positiivisuus ja ilo. Tiimissä nauretaan paljon, joka lisää suuresti porukan viihtyisyyttä.

  1. Yhteiset tavoitteet

Tavoitteet ja strategiat ohjaavat toimintaa. Asetettujen tavoitteiden läsnäolo ei välttämättä näy päivittäin yhteisön arjessa, mutta ne tukevat toimintaa taustalla. Tavoitteen tulisi olla konkreettinen, määritelty osatavoitteisiin, aikarajoitettu, selkeästi jaoteltu tehtäviin sekä dokumentoitu. Tavoitteeseen pääsyyn olisi hyvä asettaa myös ”palkinto”. Tavoitteet luovat innostusta, kehittää luovuutta, herättää toteuttamisen voimavaroja sekä siirtää katseen tulevaisuuteen.

  1. Sisäinen rauha

Yhteisön sisäinen rauha, luottamus ihmisten välisiin tapahtumiin ja ristiriitojen kehittävään edistymiseen lähtee omasta tyyneydestämme. Rauhallisina teemme järkeviä päätöksiä ja parempia ratkaisuja.

  1. Hyväksyminen

Hyväksyminen, anteeksianto ja irtipäästäminen ovat inhimillisyyden keinoja yhteisön välisessä kommunikaatiossa ja yhteistyössä. Asioiden käsittelemisellä sekä hyväksymisellä päästämme irti jostain vanhasta ja annamme mielelle mahdollisuuden sopeutua uuteen.

 

16Personalities-testi

Testi perustuu 1900-luvun filosofin Carl Gustav Jungin sekä Katharine Cook Briggsin ajatuksien yhdistelmään. Jungin avainajatuksia oli introversion eli sisäänpäinsuuntautuneisuuden ja ekstorversion eli ulospäinsuuntautuneisuuden käsitteiden kehittäminen. Jungin mukaan jokaisen ihmisen voi jakaa jompaankumpaan kategoriaan. Hän myös käsitti termit niin, että introvertti ei automaattisesti ole ujo, eikä ekstrovertti omaa hyviä sosiaalisia taitoja, vaan mistä ihminen saa energiansa, ihmisten ympäröimänä vai yksin ollessa. Jung kehitti myös muita malleja, joista testi on saanut vaikutteita. Harkitsevat toiminnot eli ajattelu tai tunteminen. Spontaanit toiminnot eli tosiasiallisuus tai intuitiivisuus. Samalla lailla kuin introvertit ja ekstrovertit voidaan jakaa, myös näihin ryhmiin voidaan ihmiset jakaa karkeasti.

Myöhemmin Katharine Cook Briggs tutustui Jungin ajatelmiin, kehitti ja muodosti niille järjestyksen niiden vaikuttavuuden mukaan. Nelikirjaimiset lyhenteet olivat syntyneet. Ensimmäisenä oli tietysti introvertin ja ekstrovertin jakautuminen.

  • introvertti (I) or ekstrovertti (E)
  • intuitiivinen (N) or tosiasiallinen (S)
  • ajatteleva (T) or tunteva (F)
  • harkitseva (J) or spontaani (P)

16personalities on vielä kehittänyt ja yksinkertaistanut näitä malleja jakaen ne viiteen persoonallisuuden osaan ja tyyppiryhmään. Näin testituloksen lipovat mahdollisimman paljon testin tekijän persoonaa. Persoonallisuuden osia ovat:

Mieli (miten toimimme ihmisten kanssa)

  • Introvertit (I) yksilöt toimivat mielellään yksin, ajattelevat ennen puhumista ja väsyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä.
  • Ekstrovertit (E) yksilöt suosivat toimimista ryhmässä, ajattelevat puhuessaan ja saavat energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Energia (miten näemme maailman ja miten käsittelemme tietoa)

  • Intuitiiviset (N) yksilöt ovat mielikuvituksellisia, luottavat intuitioon, innostuvat ideoista ja keskittyvät siihen, mitä voi tapahtua. He ovat pohdiskelevaa tyyppiä ja käyvät pohdintansa todella syväälisesti. He luottavat usein omaan vaistoonsa ja päättelykykyynsä. He kokeilevat mielellään jotain uutta ja inspiroivaa. He nojaavat tekemisissään usein tulevaisuuteen. He pitävät monesti pulmista ja teorioista ja käsittelevät niitä tehokkaasti. He voivat vaikuttaa ulospäin haihattelijoilta.
  • Realistiset (S) yksilöt ovat jalat maan pinnalla, luottavat järkeen, innostuvat käytännöllisistä asioista ja keskittyvät siihen, mitä on tapahtunut.

Luonto (miten teemme päätöksiä ja selviämme tunteiden kanssa)

  • Logiikkakeskeiset (T) yksilöt ovat kovia, seuraavat mieltään ja keskittyvät objektiivisuuteen ja järkeen. Päätöstä tehtäessä nojaavat vahvasti logiikkaan. He olettavat, että päätökset tehdään nopeasti ja ne persutuvat järkeen eikä tunteiluun. He voivatkin vaikuttaa ulospäin hyvin kylmiltä ja kovilta, muista persoonnallisuustekijöistä riippuen tilanne voi olla todellisuudessa kuitenkin jotain ihan muuta.
  • Periaatekeskeiset (F) yksilöt ovat herkkiä, seuraavat sydäntään ja keskittyvät harmoniaan ja yhteistyöhön.

Taktiikat (heijastelee lähestymistapaamme työhön, suunnitteluun ja päätöksentekoon)

  • Suunnittelevat (J) yksilöt ovat päättäväisiä, suosivat selkeitä sääntöjä ja suuntaviivoja, pitävät deadlineista ja etsivät lopputuloksia. Tämä tyyppi elää hyvin järjestelmällistä elämää. Tyypillistä on hyvin vahva sääntöjen noudattaminen, suunnitelmien ja aikataulujen tekeminen (ja niissä pysyminen). He tekevät päätöksiä ja suunnitelmia aikaisessa vaiheessa ja olettavat kaiken menevän suunnitelmien mukaan. He olettavat usein myös muiden toimivan samalla tavalla ja tekevän heidän käskyjen mukaan.
  • Etsivät (P) yksilöt ovat hyviä improvisoimaan, haluavat pitää omat vaihtoehtonsa avoinna, suhtautuvat työhön rennosti ja etsivät vapautta.

Identiteettiosa (tukee kaikki muita osia ja näyttää kuinka itsevarmoja olemme kyvyistämme ja päätöksistämme)

  • Määrätietoiset (-A) yksilöt ovat emotionaalisesti tasaisia, rauhallisia ja rentoja, eivätkä he suostu murehtimaan liikaa.
  • Varovaiset (-T) yksilöt ovat itsetietoisia, menestyshaluisia ja perfektionisteja, ja he huolehtivat imagostaan.

Introvertti eli ”sisäänpäinkääntynyt”. Intovertismin vastapari on ekstrovertismi, kaikkein tärkein erotus näiden välillä on miten henkilöt reagoivat ärsykkeisiin, niin ulkoisiin kuin sisäisiin. Introvertin yleisin tuntomerkki on, että hän saa motivaationsa ja kannustuksensa sisäisestä elämästään, eikä niinkään häntä ympäröivästä maailmasta.

1950-luvun jälkeen maailma on muuttunut hyvin paljon siihen suuntaan, että ulospäin suuntautunutta luonnetyyppiä on ruvettu arvostaa paljon enemmän. Tämä näkyy hyvin vahvasti koulu- ja työympäristöissä, työpaikka ilmoituksissa haetaan lähes aina ulospäin suuntautunutta henkilöä ja kouluissa ryhmätöiden painottaminen on korvannut perinteistä yksilö suoriutumista.

Introverttejä pidetään hyvin ujoina, sosiaalisesti lahjattomilta ja vaatimattomina henkilöinä, jotka menevät ihan lukkoon kun pitäisi puhua toisten ihmisten kanssa. Tämä pitää yhtä paljon paikkaansa kuin, että kaikki ekstrovertit ovat narsisteja jotka eivät kykene tekemään mitään ilman muiden tukea. Suurin osa introverteistä ovat hyvin sosiaalisia ihmisiä, he saattavat jopa vaikuttaa ulospäinsuuntautuneilta. Tämä johtopäätös tehdään usein sen mukaan kuinka henkilö toimii tilanteissa jossa paikalla on useampia ihmisiä. Monet introvertit osaavatkin hyvin tuoda itseään esille, kuin ekstrovertti ja toisin kuin luullaan niin introvertit kaipaavat myös ihmisiä ympärilleen. Erona kuitenkin ekstroverttiin on se, että sosiaalisissa tilanteissa ekstrovertti lataa akkujaan, kun taas introvertti tarvitsee enemmän tai vähemmän omaa aikaa ladatakseen akkujaan.

Sosiaalisiset piirit introverteillä ja ekstroverteillä eroavat sekä laadullisesti, että määrällisesti. Ekstroverteillä on usein hyvin laajat verkostot, mutta nämä ekstroverttien kontaktit jäävät usein hyvin pinnallisiksi. Introvertilla menee usein huomattavsti enemmän aikaa luoda ystävyys suhteita kuin ekstrovertillä, mutta introverttien läiheiset suhteet ovat usein todella syvällisiä ja he oppivat monesti todella tuntemaan lähipiirinsä edustajista lähes kaiken. Usein introvertti ymmärtää ihmisten tunteita ja toimintatapoja paremmin kuin ekstrovertti.

Useimmiten introvertti ja ekstorvertti on helppo erottaa siittä kuinka he käyttäytyvät tilaisuuksissa missä on paljon ihmisiä. Siinä missä ekstrovertti nauttii useiden ihmisten tapaamisesta ja niitänäitä rupattelusta, niin introvertti hakeutuu mieluummin syvällisempiin keskusteluihin heitä kiinnostavista aiheista. Introvertti todennäköisesti näyttää nyrpeältä ja kyllästyneeltä jos hänen kanssaan yrittää luoda keskustelu säästä.

Usein saatetaan olettaa kaikista introverteistä tulee insinöörejä, koodareita, tai muita hyvin itsenäistä työtä suorittavia henkilöitä. Tämä olettama on hyvin perusteltu, mutta monet saattavat yllättyä hyvin paljon siittä faktasta, että introverttejä on myös hyvin paljon suurten yritysten johtajina. Viihdemaailmasta löytyy myös hyvin paljon introverttejä, ja kaikkein yllätävimpänä saattaa monelle tulla, että monet suosituimmat näyttelijätkin kuvaavat itseään intoverteiksi. Tämä saattaa olla monelle hyvin hämmentävää, mutta kun perehtyy tarkemmin introvertin persoonallisuuteen, ymmärtää, että tämähän on täysin luonnollinen uravalinta. Monet introvertit kuvaavat elävänsä kuin naamiot kasvoillaan ja vetävänsä muiden ihmisten ympärillä täysin erilaista roolia, kuin mitä he ovat todellisuudessa omissa oloissaan.

Ekstroverit kykenevät hyvin usein puhumaan avoimesti hyvin henkilökohtaisistakin asioistaan ja tunteistaan. Intovertit taas kertovat omia asioitaan hyvin varauksellisesti, heille saattaa olla hyvinkin vaikeaa puhua itsestään ja olla huomion keskipisteenä.

Kaikkien tuntemia introverttejä ovat mm. näyttelijät Robert De Niro, Tom Hanks, Marilyn Monroe, Christian Bale, elokuvaohjaajat Steven Spielberg sekä Martin Scorsese. Suuria yrityksiä joiden johtopalilla istuu introverttejä ovat mm. Google, Facebook sekä Microsoft. Erityisen hämmästyttävää tässä on se, että kaikki edellä mainitsemistani henkilöistä tulevat Yhdysvalloista, maasta jossa ulospäinsuuntautuneisuutta korostetaan eniten koko maailmassa.

Viihdemaailman fiktiivisistä hahmoista hyvin monet rakastetuimmista hahmoista ovat myös selvästi introverttejä. Tästäkin listasta saisi vaikka kuinka pitkän, mutta esimerkiksi mainitaan vaikkapa Tony Soprano(The Sopranos) , Walter White(Breaking Bad), Don Draper(Mad Men), Batman(ei 60-luvun Adam Westin camp-henkinen versio batmanistä), Sherlock Holmes, John Rambo, Lisbeth Salander(Millenium trilogia).  1960-70 –luvuilla elokuva- ja tv-viihde oli täynnä John Waynen, Clint Eastwoodin, Charles Bronsonin ja monien muiden tähdittämiä selvästi introverrtisiä roolihahmoja. Kuitenkin 1980-luvulla ulospäinsuuntautuneemmat hamot tulivat kovempaan suosioon. 2000-luvulla tilanne on taas tasoittunut enemmän.

Myös historian suurimmista tutkijoista ja ajattelijoista hyvin monia on kuvattu introverteiksi, kuten, Albert Einstein, Gandhi, Sokrates, Aristoteles, Mari Curie, Thomas Edison yms. Tähän voi vaikuttaa fakta, että introvertit pärjäävät kouluissa akateemisesti huomattavasti paremmin kuin ekstrovertit keskimäärin. Sekä introverttien luonne kyetä paneutumaan täysillä ja omistautuneesti pitkiksikin ajoiksi itsään kiinnostaviin asioihin.

Ulospäinsuuntautuneisuutta arvostetaan suuresti länsimaissa, mutta erityisesti Aasian maissa kuten Japanissa ja Kiinassa asia on toisin. Näissä maissa arvostetaan enemmän sisäänpäinkääntyneisyyttä, ja oman itsensä pönkittäminen yhteisön etujen nimissä on hyvin paheksuttavaa.

Molemmilla luonnetyypeillä on omat vahvuutensa, ja se on hyvin ymmärrettävää, että tietyille aloille haetaan selvästi ulospäin suuntautunutta henkilöä. Kuitenkin tulee

ottaa huomioon, että monet ammatit ovat selvästi sellaisia, mitkä soveltuvat paremmin introvertille. Myös koulumaailmassa ei tulisi unohtaa yksilösuoriutumisen merkitystä, vaikka ryhmätyöt ovatkin todella hyvä tapa oppia.

 

Testitulokset

Mikael sai tulokseksi INTP:n eli loogikon. INTP-tyyppiä kuvaillaan hyvin pohdiskelevaksi ja kaikkein logiikkakeskeisimmäksi persoonallisuustyypiksi. INTP on yksi harvinaisimmista persoonnallisuustyypeistä. Heidän kuvataan olevan hyviin ylpeitä kekseliäisyydestään, luovuudestaan, uniikista katsantokulmastaan sekä tarmokkaasta älystään, tämä voi nökyä siinä, että INTP:t ovat vastuussa monista tieteellisistä löydöistä pitkin historiaa.

INTP:t eivät innostu arkisista asioista ja ne jäävätkin usein ihan viimetippaan. Kuitenkin löytäessään omia intohimoja vastaavia hommia, löytyy heiltä loputtomasti aikaa ja energiaa ratkaisun kehittämiseen.

INTP:leillä kuvataan olevan hyvin vilkas ajatuksenjuoksu, heillä on usein todella hyvä mielikuvitus ja he pystyvät käsittelemään paljon tietoa. He ovat intohimoisisa hakemaan tietoa, löytämään yhtymäkohtia sekä tekemään johtopäätöksiä. Ulosanniltaan he eivät ole kuitenkaan usein lahjakkaimmasta päästä. Etenkin kun he pääsevät paasaamaan jostain itseään kiinnostavasta asiasta heillä on tapana sylkeä paljon tietoa ulos. Asiat saattaa jäädä kuulijoille epäselviksi, sillä loogikot eivät pahemmin jaksa jäädä junnaamaan yksityiskohtiin, kun he ovat jo siirtyneet seuraavaan asiaan.

He ovat lähtökohtaisesti hyvin ystävällisiä ja rentoja, ja usein hyvin huumorintajuisia ihmisiä etenkin tutussa ympäristössä. Monesti he voivat muuttua hallitsevan ujoiksi toimiessaan tuntemattomien ihmisten ympäröimänä. Heidän pilailu saattaa välillä mennä yli. Kaikkia heidän juttujaan ei kannata ottaa ihan tosissaan. Jos puheen aiheena on jokin heitä kiinnostamaton aihe, tai jokin aihe mitä he inhoavat vaikuttavat he hyvin todennäköisesti tylyiltä ja närkästyneiltä.

Tällä persoonallisuustyypillä voi viedä aikaa tutustua toisiin ihmisiin läheisesti, mutta kun he saavat jonkun uuden ihmisen lähipiiriinsä on heidän suhteensa todennäköisesti melko vahvaa ja kestävää. He eivät kovin helposti avaudu läheisimmilleenkään, ja he usein varjelevat henkilökohtaisimpia asioitaan kaikilta. He ovat hyvin itsenäisä persoonia ja ongelmansa he ratkaisevat mieluiten omatoimisesti. Vaikka INTP:t eivät helposti näytä todellisia tunteitaan, ovat he persoonallisuustyypeistä yksiä luotettavimpia ja rehellisimpiä. Heidän ystävät voivat luottaa siihen, että hädän hetkellä INTP:t ovat heitä auttamassa. He luovat ihmissuhteita lähinnä ihmisten kanssa sen takia, että välittävät näistä, eikä heillä ole juuri koskaan taka-ajatuksia suhteen taustalla.

Urapolkuja tälle tyypille on hyvin monenlaisia. Tärkein lähtökohta tälle tyypille työssä on kuitenkin se, että he pääsevät toteuttamaan itseään ja intohimoaan, sekä saavat vastata työstään hyvin itsenäisesti. Monet INTP:t ovatkin yrittäjiä. He hakeutuvat usein teknologian tai tieteen alalle tutkijoiksi tai suunnittelijoiksi. Yritysmaailmassa he sijoittuvat monesti analyyttisiin tai strategisiin tehtäviin. Media ja viihdeteollisuus voivat olla myös todennäköisiä sektoreita minne tälläinen henkilö hakeutuu töihin, kunhan he pääsevät toteuttamaan intohimoaan.

Vaikka INTP:t työskentelevät mielellään itsenäisesti ja vapaasti, pitävät he myös useimmiten ryhmätöistä. He saattavat kokea tarvitsevansa muita ympärilleen käydäkseen ideoitaan tehokkaasti läpi. Työskennellessä he saattavat ajatella asiat liian monimutkaisesti ja he usein keksivät pyörän uudestaan. He usein ovat tehokkaimmillaan pienissä työryhmissä, missä he kykenevät muiden avulla pukemaan ideansa konkreettisiksi asioiksi.

He eivät mielellään hakeudu virkaan missä on paljon valtaa muita ihmisiä kohtaan. Näin kuitenkin käydessä on heillä paljon ominaisuuksia mitkä toimivat hyvin johtajalla. He luovat johtajina usein hyvin matalanhierarkian avointa kulttuuria, koska he usein itse vastustavat hierarkiaa ja tyranniaa sekä perinteistä ”agressiivista” johtamistapaa. He ovat johtajina usein vaativia, mutta he osaavat usein antaa alaisilleen tarpeeksi tilaa ja vapautta toteuttaa itseään. Tästä hyvänä esimerkkinä molemmat Googlen perustaja jäsenet, jotka edustavat tätä persoonallisuutyyppiä.

Tämän persoonallisuustyypin vahvuuksina on pidetty seuraavia:

  •   Hyviä analysointitaitoja sekä kykyä ajatella abstraktisti
  •   Mielikuvituksellisuutta sekä originaalisuutta
  •   Avarakatseisuutta, suvaitsevaisuutta sekä hyvin liberaalia katsantokantaa
  •   Intohimoisuutta(kunhan löytävät oman mielenkiinnon kohteen)
  •   Objektiivisyyttä
  •   Rehellisyyttä
  •   Suorasanaisuutta
  •   Ystävällisyyttä

Pahimpina heikkouksina taasen on pidetty mm:

  •   Vahvaa yksityisyyttä ja sulkeutuneisuutta
  •   Kylmyyttä
  •   Hajamielisyytä
  •   Poissaolevuutta
  •   Ylimielisyyttä
  •   Sääntöjen ja ohjeiden inhoamista
  •   Vaatimattomuutta
  •   Epävarmuutta sekä itsekriittisyyttä (suurin osa heidän ideoistaan ei koskaan näe päivänvaloa sillä INTP:t ovat omalle työlleen pahimpia kriitikoita)
  •   Epäonnistumisenpelkoa
  •   Paikoitellen vahvaa ujoutta

Koen itse hyvin vahvasti edustavani tätä persoonallisuustyyppiä vaikka kuvauksesta löytyy paljon asioita joita en tunnista itseni.

Etenkin tämän tyypin perusheikkouksista en koekylmyyden ja ylimielisyyden kuvaavan minua juuri ollenkaan, mutta koen listan loppupään heikkouksien kuvaavan taas paremmin minua. Samaten vahvuuksista en näe kaikkia itselläni, mutta tunnistan monia kuitenkin listalta.

Tämän persoonallisuustyypin toimintatavoista kyllä tunnistan itseni. Lykkään tylsiä ja arkisia asioita viimetippaan, kunnes monesti niillä on jo kiire. Asiat mistä taas innostun saavat huomioni ja panokseni pitkiksikin ajoiksi ilman keskeytystä. Näen, että yritysmaailmassa urani voisi olla nimenomaan strategisella tai analyyttisella polulla, kunhan yritys missä työskentelen pystyy tarjoamaan tarpeeksi mielenkiintoisen toimenkuvan.

Näitä persoonallisuustyyppejä on yhteensä 16 ja ihmisiä on olemassa reilusti yli 7 mrd. maapallolla, joten ei ole mitenkään perusteltua olettaa että nämä persoonallisuustyyppien karikatyyrit kuvaisivat läheskään täydellisesti edustajiaan. Ne ovat kuitenkin hämmästyttävän hyvin suunta antavia.

Heikkouksista minulla ehkä vahvimpina ovat säännöistä ja ohjeista piittaamattomuus. Aina kun otan uuden laitteen käyttöön tai kasaan jotain aloitan urakan usein heittämällä ohjekirjat roskiin. Minulle perusteluksi ei koskaan riitä se että ”no se on aina tehty näin”. Tämä tuli huomattua erityisesti armeijassa. Kokeilen mielelläni uusia toimintatapoja, välillä turhaankin.

 

Jenni sai tulokseksi ESFJ-T ”Konsuli”.

Olen siis ekstrovertti, joka saa energiaa toisten ihmisten läsnäolosta ja tykkää tehdä ryhmässä töitä. Niin pidänkin, sen voin allekirjoittaa. Olen myös enempi realisti kuin intuitiivinen, joka uskoo hömpänpömppään ja lähtee ideoimaan mahdottomia. Okei, tuo lause jo todistuu tuonkin kohdan oikeaksi. Sitten loput kohdat ovatkin aika tasapeliä. Onkohan mahdollista muuttaa persoonaansa? Jos katson noita vaihtoehtoja, niin haluaisin olla ESFP-A. Eli muuten sama, mutta olla rento eikä huolehtia turhista. Kai siihenkin pystyy harjaantumaan.

 

Eveliina sai testin tulokseksi ENFJ ”päähenkilö”, eli yhdistelmä extroverttia, intuitiivistä, tuntevaa ja harkitsevaa. Toimin mielelläni ryhmässä ja voin muodostaa kohtalaisen nopeasti tuttavuussuhteen. Persoonallisuustyyppi tunnistaa helposti ihmisten motiivit ja pystyy yhdistämään ne yhteiseksi tavoitteeksi. ENFJ:lle tyypillistä on pohjaton miettiminen ja analysononti, myös sellaisiin asioihin, joihin ei voi vaikuttaa. Huomaan usein ajautuvani tähän. ENFJ:t ovat luontaisia johtajia, täynnä intohimoa ja karismaa. Maailman ihmisistä kaksi prosenttia kuuluu tähän ryhmään, ja he ovat usein poliitikkoja, valmentajia tai opettajia, jotka inspiroivat muita saavuttamaan asioita ja tekemään hyvää maailmassa. Luonnollisen itseluottamuksen ja sen synnyttämän vaikutuksen ansiosta ENFJ:t opastavat ilolla ja kunnioituksella muita toimimaan yhdessä paremman itsensä ja yhteisönsä kehittämiseksi.

 

16Personalities-testi ei tietenkään kerro täydellistä totuutta persoonistamme, vaan niihin vaikuttavat myös ympäristö, omat tavoitteet jne. Tämän avulla pystyy vain helpommin ymmärtämään, miksi joku toimii niin kuin toimii tai mistä erilaiset ajatusmaailmat saattavat juontua, ja näin ollen ymmärryksemme kasvavat toisiamme ja toisten ideoita kohtaan!

 

Jenni Kohtamäki, Mikael Lagerbohm & Eveliina Kauvosaari

 

Lähteet:

www.16personalities.com

www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/mbti-basics/

Tony Dunderfelt, Konttorikemiaa, 2012

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!