Loru laihasta lompakosta

23.11.15 Esseen kirjoittaja: Removed User
Kirjapisteet: 2
Kirja: Vaurastumisen reseptit
Kirjan kirjoittaja: Mikko Sjögren
Kategoriat: Erikoistuminen toimialalle

Paukutin juuri ennätyksiä ainakin kahden asian suhteen. Ensinnäkin voidaan meikäläisen PR-tilastoihin kirjata ”nopeimmin luettu kirja” –rajapyykin ylittäminen, sillä luin kyseisen parisataasivusen noin neljään tuntiin. Ja selvennykseksi, olen hidas lukemaan. Joku voi toki ajatella, että sehän on vain hyvä asia, oppiipahan varmasti, mutta esimerkiksi kauppakorkean talouskirjan neljänä vuonna lukeneena tiedän itse vastauksen, minkä takia koulupolkuni kääntyi lopulta päälaelleen. Ei mee päähän sitten millään, oli nopea tai hidas.  Toinen ennätys on Myynnin ABC:sta tutun kertauksen, eli toistojen määrän Suomen ennätyksen rikkominen. Mikko Sjögrenin ’Vaurastumisen reseptit’ oli kirja, jonka tarinan, esimerkit ja jopa välillä ihan hauskat vitsitkin, olen nyt syksyn aikana kuullut viisi kertaa. Videolta, livenä, toisen kertomana, livenä ja nyt sitten kirjasta. Vaikka asettelenkin asian jotenkin huonoon valoon, niin olen kuitenkin ihan tyytyväinen tilanteeseen. Luulisi menevän näiden marakatin aivojen raha-asiat -lohkoon viimeistään tässä vaiheessa.

Jos jo tässä vaiheessa pelottaa, että taasko tulee sijoittamisjuttuja, niin ole hyvä ja jatka lukemista, puhutaan oikeastaan enemmänkin rahasta. Sjögrenin ja Varapuun, sekä tietysti Maran tekemä positiivinen aivopesu on tuottanut tulosta, ja vastapalvelukseksi viisaista ajatuksista jaan niitä nyt ainakin kappaleen verran eteenpäin. Ja koska mitään oikeasti käyttökelpoista tavaraa et voi tietenkään odottaa, niin lue vaikkapa edellä mainittu kirja, joka on järkevä eepos oman taloudellisen ajattelun kehittämiseen.

Pyhitimme rahalle ja sijoittamiselle viime viikolla erään kokonaisen päivän. Kukaan ei tietenkään uskaltanut paljastaa sitä kuuluisaa tuntipalkkaansa, ja päädyimmekin jo heti alussa yhteisymmärrykseen siitä että suomalaisten on vaikea puhua rahasta.  Ihmisillä on aina erilaiset tilanteet suhteestaan rahaan, joka on tietysti hyvin suotavaa – eihän tästä elämästä mitään tulisi jos jokainen ajattelisi samalla tavalla. Kaikki ovat kuulleet lauseen ”raha ei tee onnelliseksi”. Sjögren avaa mielestäni hyvin tätä ikivanhaa mantraa: ”Yleinen sanonta on vain tapa perustella omaa rahattomuuttaan. Ihan sama kuin sanoisi että ’raha ei tee laihemmaksi’. Raha ei tee onnelliseksi, koska se ei ole rahan tehtävä. Raha on vaihdon väline.” Tekisi mieli kuitata, että tuo on tapa perustella omaa rahallisuuttaan, mutta jätetään tällä kertaa välistä koska myös minä, persaukinen opiskelija, olen samaa mieltä.

Samana rahalle pyhitettynä päivänä, kävimme kuuntelemassa Sjögrenin Yrittäjyyden Perusteet –valmennusta. Sen enempää tarkemmin aiheisiin menemättä, kääntyi kyseinen tilaisuus lopulta samalle raiteelle kuin kaikki muukin. Eli siis: ”Oma talous haltuun.” Kirjanpidon hallinnasta pyöräytettiin paletti nurin, tehtiin myyntipsykologian mukainen peliliike ja alettiin tykittämään asioita, joita Varapuu ja tämäkin kirja edustaa. Mutta eipä se mitään, faktapuhetta ja liittyy aiheeseen. Yrittäjällä kun on kaksi taloutta hoidettavanaan, niin mielellään niistä ainakin se oma puolisko tulisi olla kunnossa. Jos henkilökohtainen pankkitili muistuttaa joka kuukausi pakkasen puolella olevaa elohopeaa, ei voida olettaa että yrityksen raha-asiat olisivat sen paremmin kunnossa. Yrittäjän tulisi pystyä erottamaan nämä kaksi taloutta toisistaan.

En koe aiheelliseksi alkaa kertomaan tässä yhteydessä eri sijoituskohteista. Tämän vuoksi haluaisinkin nostaa kirjasta esille niin sanotun vauraan tavan hallita rahojaan. Tämä sen vuoksi, että voisin kerrankin jopa uskaltautua kokeilemaan jonkun antamaa konkreettista vinkkiä. Juutalaisten periaatteita tukeva kaveri joutuu meinaan tässäkin taipumaan ja haastamaan itseään. Ja toiseksi, on mallin ajatusmaailmaa hyvä jokaisen vähän miettiä, vaikka ei sijoittaminen sen enempää kiinnostaisikaan. Seuraavat stepit voi oikeasti toteuttaa monella eri pankkitilillä, mikäli muuten menee prosentit sekaisin. Kyseessä on siis tapa suunnata omat tulonsa.


     Sijoittaminen 10%

Palkasta laitetaan kymmenesosa sijoituksiin. Nyt ollaan ajatusmaailma käännetty jo siitä ”säästäminen = sijoittaminen” –epäyhtälöstä oikeaan suuntaan. Sijoitetaan siis korkoa korolle –ilmiötä hyödyntäen. Esimerkkiä vaikkapa tästäMinkä takia asia on sitten näin? Itselleni jäi mieleen etenkin se, että raha on saatava tekemään työtä. Miljoonan rajapyykki on vaikea hankkia säästämällä, paitsi jos on hyvät ansiotulot.

  Säästäminen 10%

Oikeasti järkevä tapa on säästää muutaman kuukauden hätäpuskuri, jos käy jostakin syystä kusisesti. 2-6 kuukauden pelivara pankkitilillä lämmittää varmasti, jos tipahtaa tyhjän päälle. Muita säästökohteita, mielellään ensimmäisen ollessa jo kunnossa, on esimerkiksi uudempi auto, tai eläkkeelle jo viisi vuotta sitten jääneen sähköhammasharjan korvaaja. Itse päätät.

   Kuluttaminen 10%

Shoppailumonsterit kauhistuvat viimeistään nyt, mutta muille eri ajatusmaailman omaavalle tämä voi tulla ennemminkin yllätyksenä – eikös tässä pitänyt vaurastua? Jotta pää ja kroppa pysyy kunnossa on ihan hyvä välillä käydä ihmisten ilmoilla ja ostaa vaikka sitten jäätelö keskellä talvea. Tai voit tukea vaikka sitten pienyrittäjää viemällä Niken lenkkarit suutarille valohoitoon. Kunhan laitat rahan kiertoon.

   Kiinteät kustannukset 55%

Aha. ”Saan viis hunttii valtion rahaa, puolellako pitäs vuakrat maksaa? Tä?” Eihän nämä suhdeluvut nyt oikeasti mitään lakitekstiä ole, ja jos tilanne on edellä kuvatun tapainen, voi käyttää maalaisjärkeä. Meinasin kirjoittaa, että voi unohtaa esittelemäni mallin, mutta kehotan mieluummin hankkimaan töitä. Ja jotta pääsen levittämään tyytyväisen kuluttajan sanomaa, niin vaihtakaa se Siwa Lidliin. Samaa lehmää niiden hyllyille on lypsetty ja jauhettu. 

  Oppiminen 10%

Tämä oli kanssa itselleni yllättävä kohta. Oppiminen on tietysti itsestäänselvyys, mutta jollen opiskelisi Proakatemialla, tuskin siitä maksaisin samalla tapaa. Voit vaikka käydä seminaareissa, ostaa koulutuspaketteja tai käydä sukelluskurssin. Koskaan ei tiedä, kuinka syviin vesiin joutuu.

”Vaikka rahat vietäisiin pois, taitoja ei voi viedä. On hankala oppia huonommaksi.”

     Hyväntekeväisyys 5%

Suomalaisena, napit syvälle korviin ja tuijota tyhjyyteen kun ohitat feissarin–jäppisenä tämä tuottaa eniten vaikeuksia. Jos tekisin uudenvuoden lupauksia, voisin lisätä tämän kohteen siihen. Ja jottei nyt ihan sydämettömäksi syytetä, niin kyllä – olen lahjoittanut hyväntekeväisyyteen, en vain ihan viittä prosenttia tuloistani.

”Hyväntekeväisyyteen kannattaa laittaa rahaa siksi, että ihmisillä on aina jonkinlainen suhde rahaan. Se voi olla runsas tai niukka. Itselle tulee hyvä mieli ja ajatus, että minulla on niin runsaasti, että voin auttaa muita. Mikäli olet tiukasti kiinni jokaisessa eurossa eli suhtautumisesi rahaan on niukka, raha ei myöskään tule sinua kohti.”


Näillä on hyvä lähteä liikenteeseen, jos oman talouden hallinta huolettaa. Ja vaikka se olisikin kunnossa, niin aina riittää petrattavaa. Esimerkiksi omiin kiinteisiin kustannuksiin lasketaan aivan turhia asioita, jotka vain omassa päässä ajan myötä ovat siirtyneet tähän lokeroon. Ei, en kiistä etteikö näin voisi ollakin – osalle ulkona syöminen kuuluu elämäntyyliin ja näin ollen pakollisiin menoihin. Tarkoitus ei ole viedä kaikkea pois. Se minkä itse olen kuitenkin huomannut, niin usein juuri nämä henkilöt jotka syövät työlounaansa siinä lähimmässä rasvaruokalassa, eivät tee kotona eväitä valmiiksi, ja valittavat silti rahan puutettaan. Tämä on valintojen maailma.

Itse esimerkiksi toteutan seuraavaksi uhkarohkean liikkeen ja lähden kultaisten kaarien alle syömään. Jotta nyt ei ihan hurjasteluksi menisi, niin ne hampparit ostetaan tietysti puoleen hintaan.

 

/ER/

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0 (from 0 votes)
Tagit:

Keskustele artikkelista

4 kommenttia to “Loru laihasta lompakosta”

  1. Alisa Vilppo sanoo:

    Loistava essee Eetu! Kyllä nää Sjögrenin sijoitusopit alkaa pikkuhiljaa menemään päähän kun on toistoa saatu hyvin 😀 Kiva oli lukea enemmän noista prosenttiosuuksien jakautumisesta. Nyt kyllä on kova motivaatio sijoittamiseen 😉

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
    • Eetu Ruusukallio sanoo:

      Kiitos! Ja hyvä Alisa, myös sut on aivopesty – fiksulla tavalla. Ei muutakun yhteyttä Martin & Markat Meille -yhtiöön niin laitetaan sentit venymään!

      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
      VN:F [1.9.22_1171]
      Rating: 0 (from 0 votes)
  2. Tanja Verho sanoo:

    Mainio essee. Vauras tapa hallita rahojaan on kyllä erinomainen kaikessa yksinkertaisuudessaan. Pakko tuijottaa peiliin hövelinä yksityisenä rahankäyttäjänä. 😉

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
  3. Emmi-Maria Kurru sanoo:

    Oli hyviä käytännön vinkkejä! Niin usein kun puhutaan rahasta, jää se käytäntö varjoon ja korostetaan enemmänkin korulauseita kuin jytisevää konkretiaa. Samalla toit aiheen erittäin tavisystävälliselle tasolle eikä haitannut yhtään vaikken noista aiheista entuudestaan paljoa tiennyt.

    Myös tuo oppimisen korostaminen koulunkin jälkeen on hyvä pointti, se liian usein tuppaa jäämään koulun penkin viilettyä.

    Hienosti kirjoitat muutenkin, rakastan tuota kuvailevaa ja kujeilevaa tekstiä, se aina voittaa tönkön ja kankean virkamieskielen mennen tullen. Hyvä Eetu!

    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
    VN:F [1.9.22_1171]
    Rating: 0 (from 0 votes)
Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!